Luontoa on vaikea suojella, jos ei tiedetä mitä luonnossa on ja miten se ajan kuluessa muuttuu. Ajantasainen luontotieto on myös kaiken luonnonvarojen kestävän käytön perusta.

Runsas kolmannes Suomen tunturiluontotyypeistä on uhanalaisia. Keskeisimmät uhanalaistumisen syyt ovat ilmastonmuutos ja voimakas porolaidunnus sekä niiden yhteisvaikutukset. Ilmastonmuutos aiheuttaa mm. tunturikoivikoiden vähenemistä mittariperhostuhojen yleistyessä, havumetsärajan nousua, pensoittumista ja palsasoiden sulamista. Porolaidunnus kuuluu tunturiluontoon, mutta voimakas laidunpaine heikentää erityisesti kuivien jäkäläisten tunturiluontotyyppien ja tunturikoivikoiden tilaa. Osasta tunturialueita luontotieto on puutteellista, joten tilanne voi olla vielä arvioitua huonompi, emmekä myöskään pysty seuraamaan tulevaa muutosta.

Avuksi kaukokartoitus

Metsähallituksen Luontopalvelut hallinnoi 85 % eli 1,5 miljoonaa hehtaaria tunturialueistamme. Siihen sisältyvät Lapin erämaa-alueet lähes kokonaan, Pallas–Yllästunturin, Urho Kekkosen ja Lemmenjoen kansallispuistot sekä Kevon ja Mallan luonnonpuistot. Erilaiset maankäyttöpaineet ovat lisääntyneet myös pohjoisessa. Metsähallituksella on valtion maiden Natura-alueiden haltijana suuri vastuu luontotyyppien suotuisan suojelutason säilymisestä Suomessa. Miten kerätä näin laajoilta alueilta luotettavaa luontotietoa?

Kartoituksessa ja seurannassa tarvitaan uusimpia kaukokartoitusmenetelmiä. Laajojen alueiden yhtäaikaisen seurannan mahdollistavat kaukokartoitusaineistot ja niiden saatavuus ovat parantuneet viime vuosina, ja menetelmät isojen tietomäärien tulkintaan esimerkiksi koneoppimiseen avulla ovat kehittyneet.

Ylä-Lapin luonnon kaukokartoitusprojektin tavoite oli päivittää Ylä-Lapin vanhentunut, vuosina 1996–1999 kerätty biotooppitieto hyödyntäen ennen muuta satelliitti- ja laserkeilausaineistoja. Päivitys koski sekä luontotietoa että luontotyyppien rajoja. Kaukokartoitettava alue oli kokonaisuudessaan noin 2,8 miljoonaa hehtaaria, sillä se käsittää myös muita kuin tunturialueita.

Projektissa kehitettiin, testattiin ja otettiin käyttöön uusimmat kaukokartoitusmenetelmät ja -aineistot luontotyyppien seurannassa. Kaukokartoitusmenetelmät eivät sovellu kaikkien luontotyyppien kartoitukseen ja seurantaan, joten myös maastokartoituksia tarvittiin. Lisäksi kaukokartoitusmenetelmät tarvitsevat luotettavaa maastotietoa sekä ohjaamaan tulkintaa että tuotetun tiedon laadunvarmennukseen.

Yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa

Projekti oli yhteinen Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. SYKEllä on runsaasti osaamista kaukokartoituksesta.

SYKE kokosi projektille tarvittavat lähtöaineistot, kuten Sentinel-satelliittikuvien aikasarjat ja niistä lasketut tuotteet sekä laserkeilauksen kasvillisuutta kuvaavat tiedot, joihin perustuen biotooppitietoja päivitetään ja uutta kuvioverkkoa luodaan. Uuden kuvioverkon tuottaminen perustuu SYKEn toteuttamaan, kaukokartoitusaineistosta tehtävään tulkintaan. Apuna käytetään Metsähallituksen maastossa keräämää uutta maastotietoa. Joidenkin luontotyyppien tulkinnan osalta tehdään myös lisätutkimusta, jotta niiden tilan edustavuus ja luonnontilaisuus voidaan luotettavasti arvioida kaukokartoitusmenetelmin.

Tiedon hyödyntäminen

Päivitetty luontotieto tallennetaan Metsähallituksen Luontopalvelujen ylläpitämään suojelualueiden kuviotietojärjestelmään (SAKTI), josta tiedot ovat käytettävissä laadittaessa suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia, Natura-alueiden tilan arviointeja sekä erilaisia lausuntoja ja muita arviointeja. Tiedot ovat järjestelmän kautta suoraan myös SYKEn ja ELY-keskusten käytössä. Tieto on tällöin helposti hyödynnettävissä myös esimerkiksi luontodirektiivin raportoinneissa ja luontotyyppien uhanalaisuusarvioinneissa.

Hankkeen päätösseminaari pidettiin Suomen luontokeskus Haltiassa 28.2.2023

Päätösseminaarin yhteydessä julkaistu tiedote:

Merkittävää aineistoa Lapin luonnon tilasta: ilmastonmuutoksen takia huomattava osa palsasoista on kadonnut  (tiedote 28.2.2023)

Mearkkašahtti materiála Lappi luonddu dilis: dálkkádatrievdama dihtii fuomášahtti oassi balsajekkiin lea jávkan (almmustahtton 28.2.2023).

Seminaarin esitykset

• Ohjelma (pdf, 2 Mt)
• Elisa Pääkkö: Hankkeen tausta ja tavoitteet (pdf, 2 Mt)
• Anna Tammilehto: Hankkeen yleiskuvaus (pdf, 3 Mt)
• Markus Törmä: Käytettyjen lähtöaineistojen esittely (pdf, 2 Mt)
• Pekka Härmä: Luontotyyppien tulkinta (pdf, 3 Mt)
• Mikko Impiö: Koneoppimismallit tulkinnassa (pdf, 3 Mt)
• Pekka Härmä: Puulajien tulkinta (pdf, 1 Mt)
• Anna Tammilehto: Maastotöiden tunnelmia (pdf, 1 Mt)
• Mika Heikkinen: Tunturikoivikoiden uusiutuminen laserkeilausaineistolla tulkittuna (pdf, 2 Mt)
• Markus Törmä: Jäkäläluokittelu (pdf, 2 Mt)
• Minna Kallio ja Arto Saikkonen: Erillisen teeman tulkinta: palsasoiden seuranta (pdf, 1 Mt)
• Anna Tammilehto: Luontotyypit hankealueella – esiintyminen ja nykytila (pdf, 9 Mt)
• Minna Kallio: Hankkeessa syntyvät tietotuotteet ja niiden jakelumahdollisuudet (pdf, 1 Mt)
• Anna Tammilehto: Käytettävyys ja mahdollisuudet hankkeen kokemusten perusteella (pdf, 2 Mt)
• Keskustelun pohjaksi: Hankkeen suositukset (pdf, 256 kt)

Kaukokartoittajat maastotöissä

• Ylä-Lapin luonnon kaukokartoitusprojektin maastotyöt 2021 (video, youtube.com)
• Ylä-Lapin luonnon kaukokartoitusprojektin maastotyöt 2022 (video, youtube.com)

Projektin kesto ja rahoitus

• Projektin kesto: 3 vuotta (2020–2022)
• Vuosibudjetti: 310 000 €
• Rahoitus: Ympäristöministeriö/hallituksen tulevaisuusinvestoinnit ja Suomen ympäristökeskus.

Yhteystiedot

Projektikoordinaattori Anna Tammilehto
Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut
anna.tammilehto@metsa.fi

Lisätietoa

Luontoon.fi-verkkopalvelu esittelee Lapin erämaa-alueet, kansallispuistot sekä Kevon ja Mallan luonnonpuistot retkikohteina ja kertoo niiden luonnosta (luontoon.fi).