Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) ja tunturipeurasta (R. t. tarandus) kesytetty poro ovat pohjoiselle pallonpuoliskolle levittäytyneen peuran alalajeja. Ne voivat risteytyä ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Risteytyminen uhkaa metsäpeurakannan perimää. Kainuussa metsäpeurat ja porot elävät rinnakkain. Niiden sekoittumisen ja risteytymisen ennaltaehkäisy perustuu suurelta osin poronhoitoalueen etelärajalle 1990-luvulla rakennettuun peura-aitaan, mutta myös aidan väärälle puolelle kulkeutuneiden eläinten poistamiseen sekä maastoseurantoihin. Pohjois-Pohjanmaalla sekoittumis- ja risteymäriski on uusi ilmiö. Se on seurausta Suomenselän metsäpeurojen levittäytymisestä poronhoitoaluetta kohti.

LIFEline4Fennicus-hankkeessa kehitetään ja toteutetaan metsäpeurojen ja porojen erillään pitämiseen tähtääviä toimenpiteitä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Näitä toimenpiteitä ovat peurojen ja porojen tehostettu seuranta, yhteistyön tiivistäminen alueen paliskuntien kanssa sekä niin sanottu peurapaimennuskokeilu. Siinä poronhoitoalueelle nousseet metsäpeurat pyritään houkuttelemaan ja/tai painostamaan pois poronhoitoalueelta yhteistyössä poronhoitajien kanssa.

Metsäpeura ja poro on mahdollista erottaa toisistaan ulkoisten tuntomerkkien ja käytöksen perusteella, ja harjaantunut henkilö saattaa pystyä tunnistamaan myös niiden risteymän. Aina alalajistatus ei kuitenkaan ole selvä, ja on myös mahdollista, että tutkittavaksi saadaan vain eläimen karvoja tai kudoksia. DNA-näytteen perusteella myös risteymät voidaan tunnistaa luotettavasti. Tällä hetkellä käytössä olevat analyysimenetelmät ovat kuitenkin alalajistatuksen selvittämiseen ylimitoitettuja ja samalla hitaita, koska näytteet on lähetettävä ulkomaisiin laboratorioihin analysoitavaksi. Siksi LIFEline4Fennicus-hankkeessa kehitetään yksinkertaisempi ja samalla nopeampi menetelmä, jonka avulla alalajin selvittämiseen tarvitaan muutaman kuukauden sijasta nopeimmillaan vain joitakin päiviä.

Metsähallitus vastaa hankkeen tästä osiosta. Luonnonvarakeskus osallistuu metsäpeurojen seurantaan ja kehittää DNA-työkalun.

Pohjois-Pohjanmaalle rakennetaan 72 kilometriä pitkä metsäpeura-aita. Aidan on tarkoitus olla valmis vuoden 2027 aikana. Aidan rakentaminen ei ole osa LIFEline4Fennicus hanketta, mutta valmistuttuaan se tulee tukemaan hankkeen tavoitteita.