Kun eläimet liikkuvat tai niitä siirrellään eri populaatioiden välillä, mukana siirtyy aina myös loisia, viruksia ja muita patogeeneja eli taudinaiheuttajia. Yleensä tästä ei ole haittaa; populaatiossa todennäköisesti on jo kyseisiä taudinaiheuttajia, eikä muutaman uuden isäntäeläimen ilmaantuminen muuta tilannetta ratkaisevasti. Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun taudinaiheuttajat pääsevät populaatioon ensimmäistä kertaa, tai jos ne aiheuttavat eläimille vakavia oireita.

Suomen metsäpeurojen ei tiedetä kantavan niille itselleen tai muille lajeille erityisen vaarallisia loisia tai taudinaiheuttajia, eikä tilanteen luonnollisesti haluta muuttuvan täydennys- ja palautusistutusten myötä. Sen vuoksi selvitämme tässä hankkeessa järjestelmällisesti, mitä taudinaiheuttajia täydennys- ja palautusistutuksiin varatut, eläintarhoissa syntyvät metsäpeurat kantavat, ja vertaamme tuloksia luonnossa eläviin metsäpeuroihin. Lisäksi eläintarhat jatkavat rutiininäytteiden ottoa. Kaikki eläintarhojen välillä tai eläintarhoista totutustarhoihin siirrettävät metsäpeurat on testattu ja testataan jatkossakin esimerkiksi paratuberkuloosin osalta.

Hankkeen tästä osiosta vastaa Korkeasaaren eläintarha. Ranuan Eläinpuisto, Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus osallistuvat näytteiden keräämiseen. Luonnonvarakeskus hoitaa lisäksi patogeenien selvittämisen metsäpeuran genomin sekvensointiaineistosta, jota kerätään hankkeessa ensisijaisesti metsäpeuran ja poron kustannustehokkaan erottamisen mahdollistavien DNA-työkalujen kehittämiseen.