Liito-orava-LIFE-hankkeen hankekumppanit

Kuvassa on kaikkien hankekumppaneiden logot, joita on yhteensä 15.

Liito-orava-LIFE-hankkeen koordinoija on

Metsähallituksen Luontopalvelut

Projektipäällikkö Eija Hurme
sähköposti: eija.hurme@metsa.fi
puh. +358 (0)40 486 0563

Projektiasiantuntija Ilona Karjalainen
sähköposti: ilona.karjalainen@metsa.fi
puh. +358 (0)40 356 3292 

Liito-orava-LIFE-hankkeessa tehtiin yhteistyötä 18 organisaation kesken Suomesta ja Virosta. Lisäksi hankkeella oli 16 yhteistyötahoa, joista kerrotaan tämän sivun alaosassa.

SUOMI

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY)

Kunkin ELY-keskuksen alueelle perustettiin uusi luonnonsuojelualue, joka tukee liito-oravan elinympäristöverkostoa. Varsinais-Suomen ELY oli mukana kehittämässä kartoitusmenetelmää, jossa hyödynnetään koiria, sekä osallistui Rekijokilaakson toimenpiteiden suunnitteluun. Pohjois-Savon ELY-keskus oli mukana kaupunkielinympäristöjen toimintamallien kehittämisessä.

Pohjois-Savon ELY: ylitarkastaja Anne Grönlund, anne.gronlund@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY: luonnonsuojeluasiantuntija Ville Vuorio, ville.vuorio@ely-keskus.fi

Varsinais-Suomen ELY: aluekoordinaattori Jenny Gustafsson, jenny.gustafsson@ely-keskus.fi

Espoon, Jyväskylän ja Kuopion kaupungit

Espoon, Kuopion ja Jyväskylän kaupungit olivat päävastuussa liito-oravan kaupunkielinympäristöjen suunnittelusta. Liito-oravan elinympäristöverkostoja parannettiin asentamalla pesäpönttöjä, istuttamalla puita viherkäytäviksi elinalueiden väliin ja käsittelemällä kaupunkimetsiä maltillisesti huomioiden samalla kaupungin kaavoituksen tarpeet. Kaupungin maankäytön tarpeiden ja liito-oravan suojelun sujuvaksi yhteensovittamiseksi tuotettiin opasmateriaali hyviksi todetuista käytänteistä.

Espoo: projektipäällikkö Laura Lundgren, laura.lundgren@espoo.fi

Jyväskylä: kaavoitusbiologi Anne Laita, anne.laita@jkl.fi

Kuopio: ympäristönsuojelusuunnittelija Anniina Le Tortorec, anniina.letortorec@kuopio.fi

Kuopion luonnontieteellinen museo

Kuopion luonnontieteellisen museon päävastuualueet olivat ympäristökasvatus ja viestintä. Museo järjesti avoimia yleisötapahtumia ja koulutti liito-oravalähettilään, joka vieraili paikallisissa kouluissa. Museon oma liito-oravanäyttely päivitettiin ja luotiin siirrettävä näyttelypaketti, jota on lainattu muihinkin museoihin. Kuopion luonnontieteellinen museo osallistui myös ympäristökasvatusmateriaalin tuottamiseen.

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Luonnontieteellinen keskusmuseo rakensi tietokannan, joka sisälsi luotettavia liito-oravan havaintotietoja maankäytön suunnittelua varten.

Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen päävastuualueena oli mallintaa liito-oravalle sopivia elinympäristöjä ja elinympäristöverkostoja sekä tutkia liito-oravan suojelun sosioekonomisia vaikutuksia. Luonnonvarakeskus osallistui ekosysteemivaikutusten arviointiin mm. tarkastelemalla erilaisten metsänkäsittelyskenaarioiden vaikutuksia.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK

MTK osallistui edunvalvojana talousmetsien ja kaupunkiympäristöjen toimenpiteiden suunnitteluun ja opetusmateriaalien tuottamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

  • Yhteyshenkilö: kenttäpäällikkö/ympäristöasiantuntija Heli Siitari, heli.siitari@mtk.fi

Metsähallitus Metsätalous Oy

Metsähallitus Metsätalous Oy:n päävastuuna oli suunnitella ja toteuttaa käsittelyt niille hankekohteille, jotka sijaitsevat valtion metsissä. Talousmetsäkohteilla tehtiin liito-orava huomioiden eritasoisia hakkuita ja edistettiin haapajatkumoa.

  • Yhteyshenkilö: ympäristöasiantuntija Hannele Kytö, hannele.kyto@metsa.fi

Metsähallituksen Luontopalvelut

Metsähallituksen Luontopalvelut koordinoi koko Liito-orava-LIFE-hanketta. Se vastaa aikatauluista, raportoinnista, viestinnästä sekä yhteydenpidosta kumppaneihin, komissioon ja tukijoiden suuntaan. Se myös koordinoi talousmetsien suunnittelua ja hankkeen vaikutusten arviointia. Luontopalvelut tuki haapajatkumon turvaamista kaikkiaan kymmenellä Natura 2000 -alueella, ja seuraa kaikkien valtion maille tehtävien hanketoimenpiteiden vaikutuksia. Se osallistui myös ympäristökasvatuspaketin toteuttamiseen, rakensi Haltian luontokeskukseen pysyvän liito-oravanäyttelyn ja järjesti erilaisia työpajoja ja seminaareja.

  • Yhteyshenkilö: projektipäällikkö Eija Hurme, eija.hurme@metsa.fi

Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliitto tuotti opetusmateriaalin liito-oravan kartoitusmenetelmistä ja järjesti käytännön kartoitusopetusta maastossa, sekä osallistui talousmetsien ja kaupunkielinympäristöjen toimenpiteiden suunnitteluun. Lisäksi luonnonsuojeluliitto toteutti yleisölle live-lähetykset liito-oravan pesäpöntöiltä.

Suomen Metsäkeskus

Metsäkeskuksen tärkeimpänä tehtävänä oli yhteistyön ja viestinnän ylläpito yksityisten metsänomistajien kanssa. Metsäkeskus vastasi hankkeessa mukana olevien yksityisten maanomistajien ja yhteisöjen talousmetsäkohteiden kartoittamisesta, toimenpidesuunnittelusta ja seurannasta. Lisäksi Metsäkeskus osallistui talousmetsätoimien opetusmateriaalin tekemiseen ja järjesti yksityisille metsänomistajille neuvontaa ja opetusretkiä.

  • Yhteyshenkilö: luonnonhoidon asiantuntija Matti Välimäki, matti.valimaki@metsakeskus.fi
  • Metsäkeskuksen hankesivut (metsakeskus.fi)

VIRO

Eesti Erametsaliit

Eesti Erametsaliit edustaa Viron yksityisiä metsänomistajia. Se osallistui talousmetsätoimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan Virossa. Lisäksi liitto viesti yksityisten metsänomistajien kanssa ja selvitti suojelutoimien sosioekonomisia vaikutuksia.

Keskkonnaamet

Keskkonnaamet on Viron ympäristöviranomainen ja toimi Viron hankekokonaisuuden koordinaattorina. Se vastasi kaikista Virossa toteutettavista hanketoimenpiteistä, kuten liito-oravainventoinneista, elinympäristömallinnuksesta, talousmetsäkohteiden suunnittelusta, pesäpöntöistä, sekä hankkeen vaikutusten seurannasta. Lisäksi se rakensi Iisakun luontokeskukseen liito-oravanäyttelyn ja huolehti yhteydenpidosta Viron sidosryhmien kanssa.

Tammikuusta 2021 alkaen Keskkonnaamet vastasi myös Eestimaa Looduse Fond:lle nimetyistä hanketöistä (ELF vetäytyi hankkeesta resurssipulmien vuoksi).

Metsakorralduse büroo

Metsäntutkimuslaitos tarjoaa yksityisille metsänomistajille metsänhoidon konsulttipalveluita. Sen päävastuualue oli talousmetsäkohteiden toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä viestinnässä metsänomistajien kanssa.

  • Yhteyshenkilö: johtaja Lembit Maamets, lembit.maamets@metsakorraldus.ee

Riigimetsa Majandamise Keskus

Riigimetsa Majandamise Keskus hoitaa valtion metsiä. Hankkeessa se käsitteli valtion talousmetsien kohteet liito-oravan elinalueet huomioiden ja osallistui kartoitusmenetelmien kehittämiseen Virossa.

  • Yhteyshenkilö: projektikoordinaattori Mihkel Järveoja, mihkel.jarveoja@rmk.ee

Eestimaa Looduse Fond

Viron luonnonsuojeluliitto oli hankekumppanina 2020 vuoden loppuun saakka. Vuoden 2021 alusta alkaen järjestö jatkoi hankkeen tukijana, ja Keskkonnaamet vastasi sille nimetyistä toimenpiteistä hankkeessa. Eestimaa Looduse Fond vetäytyi hankkeesta resurssipulmien vuoksi.

YHTEISTYÖTAHOT

Hankekumppaneiden lisäksi Liito-orava-LIFE-hankkeella oli kaikkiaan 16 yhteistyötahoa, jotka auttoivat osaltaan hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Näillä tahoilla ei ollut nimettyjä tehtäviä hankkeessa, vaan ne tukivat hankkeen tavoitteita osana omaa työtään.

Suomessa hanketta tuki 13 tahoa: Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun ELY-keskus, Suomen kuntaliitto, Kajaanin kaupunki, Tampereen kaupunki, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Fingrid Oyj ja Tornator Oy.

Virossa yhteistyötahoja oli kolme: Ympäristöministeriö, Ympäristövirasto (Keskkonnaagentuur) ja Viron luonnonsuojeluliitto (Eestimaa Looduse Fond).

Päivitetty viimeksi 17.9.2025

Takaisin projektilistaukseen