LIFE-hankkeen keskeisenä tarkoituksena oli tehdä konkreettisia suojelutoimia, joilla edistetään liito-oravan suojelua. Toimenpiteet rakentuivat valmistelusta eli kohteiden suunnittelusta, toimenpiteiden toteutuksesta ja vaikutusten seurannasta.

Liito-orava tarvitsee elämiseen ravintoa ja turvaa. Hyviä pesäpaikkoja ovat esimerkiksi haapa ja liito-oravalle tehdyt pesäpöntöt. Haapa ja muut lehtipuut ovat liito-oravalle tärkeitä ravinnonlähteitä. Haapa on myös metsäluonnon monimuotoisuudelle äärimmäisen tärkeä avainlaji: lukuisat metsälajit ovat täysin riippuvaisia siitä.

Haapa on liito-oravalle tärkeä puu monin tavoin. Rungosta löytyy usein tikan tekemä kolo pesäpaikaksi, ja silmut, lehdet ja norkot ovat erinomaista ravintoa. Liito-oravan ravintopuuksi haapa kelpaa jo nuorenakin, mutta kasvaakseen sopivaksi kolopuuksi sen tulee järeytyä kymmeniä vuosia, pohjoisemmassa Suomessa jopa 80-vuotiaaksi. Pöntöt tarjoavat siis pikaista ensiapua nykyajan metsien huutavaan pulaan luonnonkoloista.

Suomessa paransimme haapasukupolvien jatkuvuutta tulevaisuuteen turvaamalla haavan taimettumista ja kasvamista. Liito-oravan pönttöjä teimme niin Suomessa kuin Virossa.

Haapajatkumo suojelualueilla ja talousmetsissä (A8)

Haapajatkumo tarkoittaa, että samalla alueella on eri-ikäisiä haapoja tarjolla ruuaksi ja suojaksi. Erityisesti järeiden eli tarpeeksi paksujen haapojen tilanne on huolestuttava: on laajoja alueita, joilla tällä hetkellä elävien järeiden haapojen seuraajia saadaan odotella sata vuotta – eikä joillakin alueilla juuri näy edes taimia.

Haapa on metsän kehityksessä pioneerivaiheen puu, joka tarvitsee taimettuakseen avointa tilaa. Poistimme mäntyjä ja tietyille kohteilla rikoimme maaperän kunttaa vapauttaaksemme haavantaimille kasvutilaa. Osalla kohteista myös aitasimme taimia 10–15 vuodeksi, jotta ne ehtivät kasvaa nuoriksi puiksi rauhassa kasvinsyöjiltä.

Suomessa oli 16 hankkeen haapajatkumokohdetta valtion metsissä, joista 10 Natura 2000-alueilla ja loput monikäyttömetsien alueilla. Tutustu tiivistelmään Haapajatkumokohteiden suunnitelmat Suomessa (pdf 3,7 Mt, englanniksi).

Natura 2000 -alueiden kymmenestä kohteesta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, ja suunnitelmat hyväksyi alueellinen ELY-keskus. Monikäyttömetsien kuudesta kohteesta vastaa Metsähallitus Metsätalous oy, ja haapajatkumon suunnitelmat tehtiin osana talousmetsien suunnittelua.

Pönttöjä liito-oraville (A9)

Koillis-Virossa veimme maastoon 250 liito-oravan pönttöä tukemaan liito-oravien elinympäristöverkostojen toimivuutta pönttöjen tarjoamien pesäpaikkojen avulla. Pönttöjä sijoitettiin erityisesti elinympäristökohteiden välisille kulkuyhteyksille pääasiassa Viron valtion mailla (Riigimetsa majandamise keskus).

Uudet suojelualueet (B1)

Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset perustivat hankkeen aikana kuusi uutta suojelualuetta, jotka kattavat kaikkiaan 33 hehtaaria.