Kasvatus- eli harvennushakkuu

Kasvatushakkuiden tehtävä on nimensä mukaisesti parantaa hakkuissa jäävien puiden elinolosuhteita laadukkaan ja terveen puuston aikaansaamiseksi. Kasvatushakkuiden sijasta puhutaan useimmiten kansanomaisemmin harvennushakkuista.

Kasvatus- eli harvennushakkuut tehdään siinä vaiheessa, kun puusto kasvaessaan tulee ylitiheäksi ja latvuskerros umpeutuu. Ylitiheässä metsässä puut lopettavat rungon paksuuskasvun, kun ne joutuvat kilpailemaan valosta ja pyrkivät kasvamaan pituutta voittaakseen "naapurin". Seurauksena on "tupsulatvaisia" kapeita puita, jotka ovat alttiita esimerkiksi lumi- ja myrskytuhoille. Tätä kutsutaan riukuuntumiseksi. Riukuuntumista ehkäistään harventamalla puustoa siten, että latvuskerrokseen tulee väljyyttä ja jäljelle jäävät puut kasvavat myös paksuutta, latvukset pysyvät elinvoimaisina ja puun kasvu hyvänä.

Ylitiheässä metsässä puut alkavat riukuuntua ja kenttäkerroksen kasvit jäävät ilman auringon valoa.

Harvennetussa metsässä puut saavat riittävästi valoa hyvään kasvuun. Muutamassa vuodessa maahan jäänyt oksisto maatuu ja kenttäkerroksen kasvit ja virkistyskäyttäjät valtaavat tilan.

Metsähallituksen asiakkailleen toimittamasta puusta suurin osa kertyy kasvatushakkuista. Yleisimmät kasvatushakkuut ovat ensiharvennus ja niin sanottu normaali harvennus. Lisäksi on erilaisia variaatioita, kuten riistanhoidollinen harvennus tai pienaukkokasvatus, joilla perinteisen harvennuksen lisäksi tehdään toimenpiteitä metsikön kerroksellisuuden lisäämiseksi. Harvennushakkuilta kertyy jonkin verran sahapuuta, mutta suurin osa puusta on kuitupuuta, joka menee biotuotetehtaille. Lisäksi varsinkin ensiharvennuksilta kertyy pieniläpimittaista puuta, joka soveltuu hyvin energian tuotantoon.

Riistanhoidollisessa harvennuksessa luodaan reunametsää, suojapaikkoja, pakoreittejä ja kerroksellisuutta tasarakenteiseen metsään.