Täktominlahtea hoidetaan

Merenlahtia kunnostettiin ensi kertaa

Veden alla esiintyvä uposvesikasvi tähkä-ärviä ei ole vieraslaji, vaan Suomessa yleinen laji erityisesti matalissa lahdissa. Se kasvaa parhaimmillaan jopa 3,5 metriä pitkäksi. Se leviää juurakon lisäksi kasvinosista ja erittää eräänlaista kasvimyrkkyä, joka estää tai hankaloittaa muiden kasvien kasvua. Näin on tapahtunut myös Hankoniemen Täktominlahdella, jossa tähkä-ärviä on vienyt elintilaa alkuperäiseltä lajistolta. Lisäksi se haittaa virkistyskäyttöä ja on heikentänyt veden vaihtuvuutta lahdella.

Täktominlahti on laaja matala lahti ja suurikokoinen flada, joka on aikanaan ollut hyvin vähäkasvinen, kirkasvetinen ja hiekkapohjainen lahti. Hankkeen alussa se oli liettynyt ja runsaan vesikasvuston valtaama. Paikalliset vesienhoitoyhdistykset ovat rakentaneet kosteikkoja, joiden avulla lahden valumavesien ravinnepäästöjä on onnistuttu pienentämään. Rannikko-LIFE -hankkeessa lahden ravinnekuormaa pyrittiin vähentämään entisestään niittämällä lahden vallannutta vesikasvillisuutta.

Kokeilimme vesikasvillisuuden niittoa niittokoneella, mitä toistettiin kolmena peräkkäisenä vuotena. Kokeilu osoitti, että niitto ei pienentänyt tähkä-ärviän määrää, mutta toisaalta tähkä-ärviän määrä ei myöskään lisääntynyt. Kokeilusta saatiin arvokasta oppia lahden kunnostuksen käytännön toteutuksesta.

Simpukoita joen hiekkapohjalla.
Jokihelmisimpukat eli raakut elävät Virossa enää yhdessä joessa. Kuva: Kaido Haagen.

Virossa työtä veden alla jokihelmisimpukan auttamiseksi

Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on Virossa vaarassa hävitä. Ennen yleisenä tavattu laji elää enää yhdessä joessa, jossa sen kanta on pieni ja vähenemässä.

Raakut elävät vanhoiksi, jopa 120-vuotiaiksi, mutta niiden lisääntyminen ei jostain syystä onnistu. Populaatio on siis vaarassa hävitä raakkuvanhusten kuollessa.

Rannikko-LIFE-hankkeessa 10 000 nuorta raakkua sijoitettiin jokien aitauksiin, missä niitä hoidetaan seuraavat kymmenen vuotta, kunnes ne selviävät itsenäisesti. Lisäksi raakun kotijokea ja sen yläpuolisia puroja kunnostettiin. Esimerkiksi poistimme majavan patoja tulvan estämiseksi, rakensimme joenvirtausrakenteita veden virtauksen parantamiseksi ja teimme kutupaikkoja taimenille.

Päivitetty viimeksi 30.4.2025