Julkaistu 18.7.2025

Suomussalmen Sydänmaanaron luonnonsuojelualueella tehdään metsän ennallistamispoltto lauantaina

Metsähallituksen Luontopalvelut tekee lauantaina 19. heinäkuuta metsien ennallistamispolton Suomussalmella Sydänmaanaron luonnonsuojelualueella. Ennallistamispoltoilla jäljitellään luontaisia metsäpaloja, ja niiden avulla metsiin syntyy kuollutta ja hiiltynyttä puuta, jota moni uhanalainen laji tarvitsee. Metsän ennallistamispoltto valmistellaan aina huolellisesti, turvallisuus edellä.

Metsä on poltettu ja aluskasvillisuus on palanut mutta puut ovat pystyssä. Maasta nousee vielä vähän savua.
Ennallistamispoltto Venenevan–Pelson Natura-alueella 2020. Kuva: Ilkka Immonen.

Tuli on ollut olennainen osa boreaalisten metsien luontaista kehityskulkua. Nykyään metsäpalojen vaikutukset metsien monimuotoisuuteen ovat vähentyneet tehokkaan palontorjunnan vuoksi. Ainoa keino ylläpitää paloalueiden jatkumoa on polttaa metsää hallitusti.

Sydänmaanaron ennallistamispolttokohteet ovat luonnonmetsiä, joissa on havaittavissa aiempaa metsäpalohistoriaa. Kainuussa aiemmin toteutetuista luonnonmetsien poltoista on tietoa, että heti ensimmäisinä vuosina ennallistamispolton jälkeen palaneeseen metsään hakeutuu metsäpaloalueille tyypillisiä hyönteislajeja, jotka ovat harvinaistuneet metsäpalojen puutteessa.

Esimerkiksi Sydänmaanaron alueella vuosina 2018 ja 2019 Paahde LIFE -hankkeessa poltettuihin metsiin tehdyissä laji-inventoinneissa havaittiin polton jälkeen 11 alueelle uutta palaneista metsistä riippuvaista hyönteislajia. Mukana olivat muun muassa luontodirektiivin II-liitteen lajeihin lukeutuvat palotikka ja havuhuppukuoriainen. Molemmat lajit ovat uhanalaistuneet metsäpalojen puutteessa ja esiintyvät harvinaisina Itä-Suomessa.

Metsäpalo lisää palaneen puun lisäksi muutenkin metsän puusto- ja lahopuurakenteen monimuotoisuutta sekä lehtipuun osuutta puustossa, mikä näkyy hieman pidemmällä aikavälillä esimerkiksi lahottajasienten lajikirjon lisääntymisenä. Lahottajasienistä polttoaloille ilmestyvät ensin tyypilliset palo- ja myrskyalueiden olosuhteisiin sopeutuneet lajit, ja pidemmällä aikavälillä myös muu aarniometsien lajisto monimuotoistuu.

Sydänmaanarolla poltettavan alueen pinta-ala on neljä hehtaaria. Ennallistamispoltto alkaa arviolta puolen päivän aikaan ja kestää iltaan asti. Poltettavat metsät sijoittuvat luonnonsuojelualueen keskiosan metsäsaarekkeille aluetta halkovan tien varteen. Luonnonsuojelualueen läpi kulkeva metsäautotie suljetaan polton ajaksi polttoalueen kohdalta. Suljettavan tien puomikohtien liittymistä pääsee kiertämään yleisille teille. Polton aikana voi syntyä runsaasti savua, joka on havaittavissa kauempaakin.

Sydänmaanaron ennallistamispoltto on osa Life2Taiga-hanketta, jonka tavoitteena on ennallistaa metsiä Suomessa ja Ruotsissa ennallistamispolttojen avulla vuosina 2022–2028. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta.

Luonnonsuojelualueilla tehtävien ennallistamispolttojen lisäksi Metsähallituksen Metsätalous Oy tekee kulotuksia valtion monikäyttömetsissä. Kulotuksia tehdään ensi sijassa luonnonhoidollisin perustein, mutta kulotus edistää myös metsänhoidon tarpeita.

Lisätietoja

Life2Taiga-, Länsstyrelserna-, Naturvårdsverket-, Metsähallitus-, Life- ja Natura 2000 -tunnukset.