Pisan vaaran laella Kuopiossa, jylhässä järvimaisemassa sijaitsevien rajakivien hakkaukset puhdistetaan niitä peittävästä jäkälästä etanoliruiskutuksen avulla. Puhdistus toteutetaan yhteistyössä Mestähallituksen Luontopalvelujen ja paikallisten museoiden kanssa.
Rajakivien hakkaukset puhdistetaan etanolilla nyt ensimmäistä kertaa. Aiempina vuosikymmeninä hakkauksia on paranneltu maalilla tai laittamalla pikeä, jotta ne erottuisivat paremmin. Etanolipuhdistus on uusi ja edellisiä kestävämpi menetelmä. Se ei kajoa kiviainekseen eli tässä tapauksessa muinaisjäännökseen, vaan tappaa vain jäkälän. Puhdistus toteutetaan Metsähallituksen Luontopalveluiden, Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja Kuopion luonnontieteellisen museon yhteistyönä.
Pisan rajakivet ovat valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita.Täyssinässä, nykyisen Venäjän alueella, solmittiin kaksi vuotta jatkuneen aselevon päätteeksi 18.5.1595 rauha, joka lopetti 25 vuotta kestäneen sodan Ruotsin ja Venäjän välillä. Rauhansolmiminen vahvisti valtakuntien uuden rajan Narvanjoelta Varanginvuonoon Jäämerelle. Rauhansopimuksessa sovittiin maa-alueiden luovutuksien lisäksi myös esimerkiksi vankien vapauttamisesta ja ulkomaankaupasta. Suomen kannalta rauhassa tärkeintä oli, että se tunnusti Savon ja pohjoisen Pohjanmaan uudisasutusten kuuluvan Ruotsiin ja Suomen omaksi alueekseen.
”Ruotsi-Suomen puolesta rajaa kävivät Savon ja Pohjanmaan komissiot, joiden merkinnät on hakattu Pisan rajakiviin. Rajakomission jäsenten nimikirjaimet ja niiden merkit, venäläisten ortodoksinen risti ja rajan kulkusuuntaa kuvaava merkki näkyvät nykyisellään huonosti, mikäli lainkaan jäkälän alta. Etanoli on todettu hyväksi ja hellävaraiseksi puhdistusmenetelmäksi, koska se tappaa jäkälän, mutta ei vaurioita itse hakkausta”, kertoo Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Tytti Räikkönen.
Alueella on tehty jäkäläkartoitus Kuopion luonnontieteellisen museon amanuenssin Kimmo Jääskeläisen toimesta, eikä käsiteltäviltä alueita löydetty vaarantuneita tai uhanalaisia lajeja.
Pisa on ollut suosittu nähtävyyskohde jo yli sadan vuoden ajan. Ihmiset ovat tulleet sinne 1800-luvulta lähtien ihailemaan koillissavolaista maisemaa, jossa vuorottelevat niin järvet ja metsät kuin vaarat ja peltotilkutkin. Kävijöiden joukossa on ollut monia tunnettuja suomalaisia. Pisalta avautuvia näkymiä ikuisti esimerkiksi kuuluisa valokuvaaja I. K. Inha vuonna 1893.
”Pisan maisemat kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Pisan metsät ovat valtaosaltaan luonnontilaisia ja vanhojen metsien säilymistä turvaamaan perustettiin alueelle vuonna 1993 luonnonsuojelualue. Alue on monipuolinen päiväretkikohde, jossa yhdistyvät luonto, maisema ja historia. Täyssinän kivien lisäksi Pirunkellarista on louhittu vuorikristallia mahdollisesti jo esihistoriallisella ajalla”, kertoo Luontopalvelujen kulttuuriperinnön erityisasiantuntija Tanja Tenhunen.
Täyssinän rauhan rajamerkkejä löytyy Pohjois-Savosta myös Tiilikkajärven kansallispuistosta ja Ohtaansalmesta Tuusniemen puolelta.
Lisätietoja
- Kulttuuriperinnön erityisasiantuntija, Tanja Tenhunen, Metsähallitus Luontopalvelut, 040 707 5631
- Intendentti Tytti Räikkönen, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, puh. 044 718 2615
