Luontokadon pysäyttäminen vaatii lisää rahoitusta. Priodiversity LIFE -hanke käynnistää keskustelun luonnon monimuotoisuuden rahoituksen kasvattamisesta ja tehostamisesta. Turussa 28.10.2025 esiteltävä Luontorahoitus liikkeelle -strategia tuo esiin konkreettisia tavoitteita ja keinoja luontorahoituksen tason nostamiseksi.
Luonnon monimuotoisuus tunnistetaan entistä paremmin hyvinvoinnin, talouden ja turvallisuuden perustana. Luontokato etenee kuitenkin kiihtyvää vauhtia. Joka yhdeksäs Suomen lajeista on uhanalainen ja luontotyypeistä joka toinen.
Luontokadon pysäyttämiseen Suomessa tähtäävä Priodiversity LIFE -hanke on tehnyt Suomen ensimmäisen rahoitusstrategian (pdf, 2 Mt), joka edistää luontorahoituksen kasvua ja tehostamista. Luontorahoitus liikkeelle -rahoitusstrategiassa mainitut luvut summista, joita luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan, ovat Luonnonvarakeskuksen julkaisemasta Euroopan unionin ennallistamisasetusehdotuksen luontotyyppi- ja turvemaatavoitteiden vaikutukset Suomessa -selvityksestä (jukuri.luke.fi). Rahoitustarvearvio on karkea, mutta samaa suuruusluokkaa kuin aiemmat luontokadon torjumisesta tehdyt arviot rahoitusvajeesta.
”Luontokadon pysäyttäminen Suomessa maksaa 860–930 miljoonaa euroa vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Valtion kassasta tähän työhön on saatavilla vuosittain alle 300 miljoonaa euroa. Rahoitusvaje on siis hulppeat puoli miljardia euroa vuodessa”, toteaa hankkeen johtava projektipäällikkö Viliina Evokari Metsähallituksen Luontopalveluista.
Rahoitusvaje on merkittävä. Vaikka julkinen rahoitus on biodiversiteettityössä keskeistä, sitä täydentämään tarvitaan yksityistä rahoitusta. Tekemistä riittää myös EU-tasolla. EU panostaa vuosien 2021–2027 aikana eri rahoitusohjelmien kautta luonnon monimuotoisuuteen yhteensä 112 miljardia euroa. Tästä potista Suomi saa tällä hetkellä vain murto-osan. Suomella onkin hyvä mahdollisuus kunnostautua EU-rahoituksen tehokkaammassa hyödyntämisessä.
”Nyt kun tarvittava rahoitustaso on tunnistettu, on luontorahoituksen edistämiselle selkeät tavoitteet. Rahoitusstrategiaan on nostettu tehokkaita ja käyttökelpoisia rahoituskeinoja, mutta lisää tarvitaan. Strategiaa päivitetään jatkuvasti koko hankkeen ajan”, kertoo ELY-keskusten yhteiskoordinaattori Jenny Gustafsson Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Luontorahoitus liikkeelle -strategiassa edistetään erilaisia luontorahoituksen keinoja. Näitä ovat esimerkiksi luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen ja yritysrahoituksen kanavointi ennallistamishankkeisiin.
Kansallinen ennallistamissuunnitelma ohjaa työtä, mutta ei ratkaise rahoitusongelmaa
EU:n ennallistamisasetus tavoittelee luonnon tilan laajaa parantamista sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Osana asetusta Suomi ja muut EU-maat laativat kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joissa muun muassa määritellään keinot, joilla asetusten tavoitteet saavutetaan. Suunnitelma on laadittava elokuuhun 2026 mennessä.
“Rahoitusstrategian tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ja monivaikutteisia toimia sekä lisätä yksityistä rahoitusta luontotyöhön. Julkinen raha ei yksistään riitä luontotoimien rahoitukseen. Luontorahoitus liikkeelle -rahoitusstrategia auttaa monipuolistamaan rahoitusratkaisuja”, toteaa erityisasiantuntija Tuula Kurikka ympäristöministeriöstä.
Luonnon monimuotoisuuden tukemisesta syntyy liiketoimintaa ja työpaikkoja
Luonnon monimuotoisuudesta puhuttaessa keskitytään usein surkuttelemaan lajien ja elinympäristöjen tilanteen huonoutta. Vähemmälle huomiolle jää se, että luontokadon pysäyttäminen luo ja ylläpitää liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.
“Meillä on jo hyvää kokemusta luonnon tilan parantamisesta, mutta sekä toimien että osaamisen mittakaavaa tulee reilusti kasvattaa. Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää tekijöitä ja toimijoita, mikä tarjoaa mahdollisuuden uudelle liiketoiminnalle”, Kurikka jatkaa.
Luontorahoitus liikkeelle -rahoitusstrategian on laatinut Priodiversity LIFE -hanke. Tavoitteena on vahvistaa biodiversiteettitavoitteiden asemaa EU:n rahoitusohjelmissa, saada yksityinen rahoitus mukaan luontotalkoisiin sekä valmistella uusia Priodiversity LIFE -hanketta tukevia projekteja. Priodiversity LIFE tarjoaa myös ajantasaista tietoa uusista rahoitusmahdollisuuksia sekä järjestää tilaisuuksia yhteistyön lisäämiseksi.
”Yksikään hanke tai organisaatio ei pysty pysäyttämään luontokatoa eikä keräämään siihen tarvittavaa rahoitusta yksin. Kutsumme mukaan kaikki kynnelle kykenevät yritykset, yhteisöt ja muut toimijat, jotka voivat rahoittaa biodiversiteettityötä. Tämä on avaus, jonka toivomme johtavan koko Suomen kattavaan keskusteluun ja toimintaan”, painottaa Evokari.
Luontorahoitus liikkeelle -tapahtuma 28.10.2025 Turun Kakolassa
Luontorahoitus liikkeelle -rahoitusstrategia esitellään Priodiversity LIFE –hankkeen verkostoitumistapahtumassa, joka järjestetään Turussa 28.10.2025 klo 8.30–15.30. Tapahtuma on avoin kaikille luontoalalla työskenteleville ja aiheesta kiinnostuneille. Tapahtumalla on rajoitettu osallistujamäärä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 13.10.2025 (elykeskus.fi).
Lisätietoja
- Biodiversiteettirahoitushubi: hubin puheenjohtaja Tuula Kurikka, ympäristöministeriö, tuula.kurikka@gov.fi, p. 029 525 0043
- Turun Luontorahoitus liikkeelle -tapahtuman koordinaattori Jenny Gustafsson, Varsinais-Suomen ELY-keskus, jenny.gustafsson@ely-keskus.fi, p. 029 5022 072
- Julkinen ja yksityinen rahoitus: Kristiina Niikkonen, erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia, kristiina.niikkonen@gov.fi, p. 029 5161 156
- Yritysten luontovastuu ja -rahoitus: Kari-Matti Vuori, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus, kari-matti.vuori@syke.fi, p. 029 5251 754
- Priodiversity LIFE -hanke: johtava projektipäällikkö Viliina Evokari, viliina.evokari@metsa.fi, p. 040 1825 347
Tutustu aiheeseen
- Luontorahoitus liikkeelle -rahoitusstrategia (pdf)
- Priodiversity LIFE -hanke
- Ennallistamisasetus (ym.fi)
Valtakunnallisen Priodiversity LIFE -hankkeen (2024–2031) tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen Suomessa. Se on Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke. Hankkeen budjetti on 50 miljoonaa euroa, josta 30 miljoonaa euroa tulee EU:n LIFE-ohjelmasta.
Metsähallituksen Luontopalvelut koordinoi hanketta. Mukana ovat myös Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Eräpalvelut, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, ELY-keskukset (Kaakkois-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi), Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen metsäkeskus, Ruokavirasto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.
