Saimaannorpan pesimäkausi lähestyy, ja apukinosten tekeminen on alkanut Metsähallituksen organisoimana eri puolilla Saimaata. Apukinokset ja keinopesät parantavat kuuttien selviytymismahdollisuuksia vieroitukseen saakka. Vieroituksen jälkeen norppien uhkana ovat kalanpyydykset.
Saimaannorppa tarvitsee lunta ja jäätä pesintään, ja nykyiset leudot talvet uhkaavat helmi-maaliskuussa syntyvien kuuttien selviytymistä. Ilman pesän suojaa jäävät kuutit ovat alttiina pedoille, kylmettymiselle ja ihmisen aiheuttamalle häiriölle. Koska pesimäajan olosuhteita on mahdotonta ennustaa etukäteen, saimaannorpille tehdään apukinoksia vuosittain.
Tänä vuonna talven tuloa jouduttiin odottamaan Saimaalla tammikuun alkuun, mutta järvi on nyt jäässä ja luntakin on tullut. Jääolosuhteet kuitenkin vaihtelevat, eikä joka paikassa ole vielä apukinoksien painolle riittävää 20 cm vahvuista jäätä. Lunta on riittävästi apukinosten kolaukseen, mutta luonnonkinoksia ei ole vielä juurikaan muodostunut.
Apukinoksia on tehty suojelutoimenpiteenä vuodesta 2014, ja ne ovat vähentäneet ennen vieroitusta kuolleiden kuuttien kuolleisuutta merkittävästi ja siten turvanneet kannan kasvua. Runsas 60 prosenttia apukinoksista on ollut norppien käytössä makuu- tai poikaspesinä. Vuodesta 2016 lähtien Itä-Suomen yliopiston johdolla kehitetyt keinopesät turvaavat pesintää myös talvina, jolloin lunta on liian vähän tai se sulaa liian aikaisin. Lauhoina talvina yli 80 prosenttia kuuteista on käyttänyt apukinosta tai keinopesää suojanaan.
Yli kolmesataa vapaaehtoista osallistuu vuosittain apukinosurakkaan, joka kestää noin 2–3 viikkoa. Metsähallitus organisoi apukinosten teon ja toimintaan osallistuu paikallisten vapaaehtoisten lisäksi merkittävällä panoksella Itä-Suomen yliopisto, WWF Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suuresta osasta suojelutoimia.
Pääasiassa paikalliset vapaaehtoiset ovat tehneet vuosittain noin 200–300 apukinosta. Lukumäärän lisäksi alueellinen kattavuus on tärkeää ja tavoitteena onkin, että jokaiselle syntyvälle kuutille olisi apukinos tai keinopesä tarjolla suojaksi, jotta niillä olisi parempi mahdollisuus selvitä itsenäisen elämän alkuun. Kuutteja syntyy nykyään noin sata vuodessa, mutta niistä osa kuolee heikkojen pesimäolosuhteiden vuoksi jo ennen vieroitusta ja osa myöhemmin kesällä kalanpyydyksiin.
“On turhauttavaa, että satojen paikallisten vapaaehtoisten tekemän valtavan työn jälkeen moni kuutti kuolee heti ensimmäisenä elinvuotenaan kalaverkkoon”, sanoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta.
Kalastusrajoitukset ovat myös tärkeä suojelutoimi. Itä-Suomen elinvoimakeskus on antanut maa- ja metsätalousministerille ehdotuksen Saimaan uusiksi kalastusrajoituksiksi vuosille 2026–2031.
”Ehdotus ei sisältänyt verkkokiellon jatkamista heinäkuun loppuun, vaikka sille on vahva Saimaan alueen asukkaiden ja muiden suomalaisten tuki. Heinäkuun rauhoittaminen verkkokalastukselta säästäisi vuosittain muutaman norpan hengen, mikä saattaa kuulostaa vähältä, mutta on merkityksellistä näin pienelle kannalle”, Alakoski toteaa.
Lisätietoja
- Metsähallitus, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski, puh. 040 530 7241, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@metsa.fi
- Saimaannorpan suojelu
- Saimaannorppakannan seuranta