Teollisuus- ja satama-alueet ovat elinympäristöjä monille linnuille – Priodiversity LIFE pilotoi ratkaisuja linnuston hyväksi
Tämä kirjoitus on julkaistu Priodiversity LIFE -hankkeen blogissa. Tutustu muihin blogikirjoituksiin.
6.3.2026
Teollisuus- ja satama-alueita ei tunneta luonnon monimuotoisuudesta, mutta ne ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille. Priodiversity LIFE -hankkeen Oulussa toteutettava pilotti kehittää ja arvioi käytäntöjä, joilla turvataan linnuston elinolosuhteet aktiivisilla satama- ja teollisuusalueilla sekä luodaan toimintamalli vastaaviin ympäristöihin. Työstä hyötyvät monet lajit, kuten tylli, meriharakka ja punajalkaviklo.
Priodiversity LIFE -hankkeessa toteutetaan teollisuusmaiden linnustonhoitopilotti vuosina 2025–2029. Pilotointi tapahtuu Oulussa, jossa pilotin valituilla kohdealueilla on toiminut jo 20 vuoden ajan laajapohjainen Oulun kaupungin asettama rantakenttätyöryhmä. Ryhmässä ovat mukana kaikki kaupungin satama- ja läheisten teollisuusalueiden olennaiset toimijat: Oulun satama ja muut kaupungin tarvittavat hallintopalvelut ja liikelaitokset, Pohjois-Suomen elinvoimakeskus sekä Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys.
Työryhmän toiminta alkoi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aloitteesta. Oulun satama-alueella ja läheisillä teollisuusalueilla oli jo pidempään pesinyt monia uhanalaisia ja suojelun kannalta merkittäviä lintulajeja, joiden pesintöjen turvaamiseksi ja populaatioiden säilyttämiseksi tarvittiin eri toimijoiden välistä tiiviimpää yhteydenpitoa ja viestintää sekä pesimäalueilla tapahtuvan ihmistoiminnan yhteissuunnittelua ja ohjausta.
Priodiversity LIFE -hankkeen teollisuuspilotin tavoitteet voidaan jakaa kahteen osaan. Yhtäältä parannetaan pilottialueen avoimilla kentällä pesivien lintujen pesimäpaikkojen tilaa niitä kunnostamalla ja hoitamalla: puustoa ja pensastoa raivataan, kasvillisuutta niitetään ja maaperää ja juuristoa jyrsitään. Näistä hoitotoimista hyötyvät monet avomailla pesivät lajit, kuten kahlaajista esimerkiksi tylli, meriharakka, punajalkaviklo sekä kaikki lokkilinnut.
Avoimilla lintujen pesimäkentillä linnustonsuojelua koskevat tavoitteet voivat olla hieman erilaisia kuin muut luonnon monimuotoisuuden edistämistä koskevat tavoitteet, sillä kohteiden täytyy olla mahdollisimman kasvittomia tai hyvin vähäkasvisia ja maaperältään sellaisia, että kasvit eivät pääse helposti juurtumaan ja kasvamaan niissä. Esimerkiksi voi nostaa valkomesikän, joka on osoittautunut Oulun satama-alueella haitalliseksi lajiksi. Se leviää paikalta toiselle herkästi ja umpeuttaa sopivia pesimäympäristöjä nopeasti.
Myös vieraspetojen eli minkin ja supikoiran vähentämiseen olisi hyvä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi tiirat ovat suurimmaksi osaksi kadonneet pilottialueelta todennäköisesti vieraspetojen vuoksi. Niiden metsästys on kuitenkin haastavaa aktiivisilla teollisuus- ja satama-alueilla, joilla liikkuu niin ihmisiä ja kuin raskaita koneitakin. Hoitotoimien vaikuttavuutta seurataan linnustoinventoinnein, joita on kaikkein harvinaisimpien lajien osalta tehty alueella jo parinkymmenen vuoden ajan.
Kehitteillä toimintamalli linnuston huomiointiin
Toinen osa pilottia on yleisen toimintamallin laatiminen teollisuusalueiden ja muiden samantyyppisten elinympäristöjen linnuston huomioimiseksi. Toimintamallin pohjana ovat Oulun rantakenttätyöryhmän pitkän toimintahistorian aikaiset kokousmuistiot, suunnitelmat ja toimintaraportit.
Suunnitteilla on myös työryhmän jäsenille kohdennettu kysely, jolla selvitetään jäsenten kokemuksia työryhmän toiminnasta ja kysytään ehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Mahdollisuuksien mukaan toimintamalliin voidaan sisällyttää myös Suomen muiden vastaavien alueiden kokemuksia luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä teollisuusalueilla: esimerkiksi Kemin alueella Metsä Groupilla on laajaa luonnon monimuotoisuutta edistävää toimintaa.
Aktiivisen ihmistoiminnan teollisuusalueilla on monia haasteita, joita muissa ympäristöissä ei ole. Pysyvän aluesuojelun ratkaisut eivät yleensä sovellu näille alueille. Osaltaan haasteen voivat ratkaista joustavat suunnitteluratkaisut, joissa huomioidaan eri eliöryhmien vaatimuksia tavoitteellisesti ja ennakoivasti. Kaavoituksella voi olla myös oma, merkittävä roolinsa.
Sami Timonen
Aluekoordinaattori
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus
Priodiversity LIFE -hanke tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla voimme pysäyttää luontokadon. Hanke kokoaa yhteen laajan ja monipuolisen joukon sitoutuneita toimijoita, joilla on yhdessä mahdollisuus löytää vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat keinot luontokadon pysäyttämiseen Suomessa. Hankkeessa luodaan edellytyksiä tehdä luontokadon torjunnasta uutta osaamista suomalaisille yrityksille sekä luoda Suomesta kansainvälisen tason osaaja. Priodiversity LIFE -hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.
