Talousmetsien luonnonhoito on vaikuttavinta luonnonhoitoa
Tämä kirjoitus on julkaistu Priodiversity LIFE -hankkeen blogissa. Tutustu muihin blogikirjoituksiin hankesivuilla (metsa.fi).
24.6.2025
Valtaosa Suomen metsistä on talousmetsiä. Talousmetsillä on hyvin merkittävä rooli metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja runsaasti mahdollisuuksia sen lisäämisessä.
Miksi luontoa pitäisi hoitaa, eikö se pärjää omillaan? Metsäluontomme on muuttunut emmekä ole onnistuneet pysäyttämään luonnon köyhtymistä. Olemme riippuvaisia luonnonvaroista ja monimuotoinen luonto tarjoaa mahdollisuuksia metsiin perustuvien elinkeinojen harjoittamiseen. Myös me ihmiset hyödymme siitä, kun pidämme luonnosta ja ympäristöstämme huolta.
Talousmetsien luonnonhoidolla voi elävöittää metsäluontoa
Metsien monimuotoisuutta voi edistää talousmetsien luonnonhoidon keinoin, joita ovat esimerkiksi säästöpuuryhmien ja suojatiheikköjen jättäminen, lehtipuiden ja sekapuustoisuuden suosiminen, lahopuuston säästäminen ja tekopökkelöiden tekeminen. Vesistöjen reunamille voi jättää puustoisen suojavyöhykkeen sekä soiden tai maatalousmaiden tuntumaan myös suojaavaa kasvustoa.
Suomessa esiintyy neljä kotoperäistä havupuulajia, kun taas lehtipuulajistomme on kirjavampi (27 lajia). Vaikka havupuulajeja on vähemmän, niiden ylivoima metsissämme on kiistaton, sillä noin 80 % Suomen metsistä kasvaa mäntyä ja kuusta. Lehtipuiden suosiminen rikastuttaakin metsiemme lajikirjoa huomattavasti, sillä jokaisella puulajilla on vielä oma seuralaislajistonsa.
Onko luonnonhoito kallista?
Ei välttämättä. Esimerkiksi säästöpuuryhmien ja suojatiheikköjen sijoittelulla voi vaikuttaa taloudellisiin seurauksiin. Säästettävät puuryhmät kannattaa jättää kantavuudeltaan heikompiin maastonkohtiin, joista korjuukustannukset voisivat peitota puunmyyntitulot. Joskus uudistushakkuita on kritisoitu siitä, että ne pilaavat maiseman. Säästöpuuryhmien sijoittelu pystymetsän ja aukon rajan läheisyyteen voi lieventää maisemahaittaa.
Jätettävinä puina kannattaa suosia talousnäkökulmasta vähempiarvoisia lehtipuita kuten haapaa, raitaa, pajuja, pihlajaa ja leppää. Säästöpuuryhmiin kannattaa jättää myös lahopuuta, jota ei muutoinkaan pidä korjata leimikolta pois.
Myönnettävä on, että säästöpuut vievät kasvupaikan ainespuulta ja tulonmenetyksiä aiheutuu säästöpuuryhmän koon mukaisesti joistakin rungoista. Toisaalta vastaavalta alueelta muodostuu säästöjä, kun maata ei tarvitse muokata, istuttaa ja raivata.
Lehtipuuosuuden lisääminen ja sekametsiin tähtäävä metsänhoito on samalla metsätuhoihin varautumista ja mahdollisten tulonmenetysten minimoimista. Sekametsien on myös todettu päihittävän puuntuotoksellaan yhden puulajin metsät, mikä voi olla metsänomistajalle palkitsevaa. Lopulta voi tulla kalliimmaksi jättää luonnonhoidon keinot käyttämättä kuin ottaa ne käyttöön ja tehdä luontotekoja.
Heikko viestintä voi haitata luonnonhoidon onnistumista
Metsänomistajien keskuudessa on kiinnostusta metsäluonnonhoitoon. Yksi merkittävimpiä luonnonhoidon onnistumista haittaava tekijä on puutteellinen viestintä. Erittäin tärkeää onkin huolehtia tiedon kulkeutumisesta kaikille kohteella työskenteleville silloinkin, jos toimijat syystä tai toisesta välissä vaihtuvat. Siksi kannustamme sopimaan metsänomistajan toiveista kirjallisesti.
Lisäksi on mahdollista, että metsää uudistettaessa palveluntarjoajat eivät pysty ryhtymään sekametsän viljelyyn. Pitäisikö toimintatapoja uudistaa, jotta metsänviljelyssä käytettävien puulajien suhteen olisi enemmän vaihtoehtoja?
Yhdessä voimme parantaa luonnon tilaa
Priodiversity LIFE -hankkeessa ponnistelemme useiden organisaatioiden kanssa yhteistyössä luonnon tilan parantamiseksi. Tavoitteenamme on esimerkiksi metsäammattilaisten, metsänomistajien ja vaikuttajien luonnonhoidon osaamisen lisääminen. Metsänomistajille tarjoamme mahdollisuuksia toteuttaa luonnonhoitoa metsissään sekä maksutonta neuvontaa talousmetsien luonnonhoidon kysymyksissä.
Kun tietoa tulee lisää, voi ajatuksista ja suunnitelmista tulla tekoja.
Heidi Oranen, luonnonhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus
Priodiversity LIFE -hanke tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla voimme pysäyttää luontokadon. Hanke kokoaa yhteen laajan ja monipuolisen joukon sitoutuneita toimijoita, joilla on yhdessä mahdollisuus löytää vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat keinot luontokadon pysäyttämiseen Suomessa. Hankkeessa luodaan edellytyksiä tehdä luontokadon torjunnasta uutta osaamista suomalaisille yrityksille sekä luoda Suomesta kansainvälisen tason osaaja. Priodiversity LIFE -hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.
Hankkeen nettisivut (metsa.fi)
