Maakunnalliset LUMO-ohjelmat tuovat vauhtia luontokadon torjuntaan
Tämä kirjoitus on julkaistu Priodiversity LIFE -hankkeen blogissa. Tutustu muihin blogikirjoituksiin hankesivuilla (metsa.fi).
4.2.2026
LUMO-ohjelmien tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta sekä kohdistaa ennallistamisen ja luonnonhoidon toimet alueille, joilla niistä on suurin vaikutus. Ohjelmat kokoavat yhteen ajantasaisen luontotiedon, tunnistavat maakuntien tärkeimmät monimuotoisuuskeskittymät sekä kokoavat yhteen laajan joukon toimijoita alueelliseen yhteistyöhön luonnon hyväksi.
Maakunnalliset LUMO-ohjelmat ovat uusi työkalu luontokadon torjumiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen maakuntatasolla. Tavoite luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä ja kehityssuunnan kääntämisestä positiiviseksi on mahdollista saavuttaa ainoastaan alueellisen yhteistyön voimin. LUMO-ohjelmilla halutaan kasvattaa maakunnan asukkaiden ymmärrystä ja arvostusta oman alueensa luonnon monimuotoisuutta kohtaan sekä saada eri toimijoita mukaan edistämään luonnon monimuotoisuutta. LUMO-ohjelmat eivät ole oikeusvaikutteisia, eli ohjelman kirjauksilla ei ole lainvoimaisia, velvoittavia vaikutuksia, joita on noudatettava esimerkiksi rakentamisessa tai maankäytössä. Kaikki LUMO-ohjelmien toimenpiteet ovat vapaaehtoisia.
LUMO-ohjelmissa kootaan yhteen tietoa maakuntien luonnosta, kuvataan sen nykytilaa sekä tunnistetaan monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä alueellisia haasteita. Lisäksi ohjelmissa määritellään toimia, joilla yhdessä laajan sidosryhmäjoukon kanssa pyritään turvaamaan maakunnan nykyiset luontoarvot sekä vahvistamaan ekologisia verkostoja niin maakuntien sisällä kuin niiden välilläkin. Näihin toimiin kuuluu ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä sekä suosituksia ja ohjeita monimuotoisuusverkostojen turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
LUMO-ohjelmia valmistellaan useissa maakunnissa
Uutta kansallista monimuotoisuusstrategiaa on valmisteltu ympäristöministeriön johdolla vuodesta 2021 saakka. Strategia on edelleen poliittisessa käsittelyssä. Tästä huolimatta alueellisten LUMO-ohjelmien valmistelu etenee määrätietoisesti. Osassa maakuntia työhön antaa vahvaa myötätuulta vuonna 2024 käynnistynyt EU-rahoitteinen Priodiversity LIFE -hanke. Priodiversity LIFE on budjetiltaan ja kestoltaan Suomen suurin luontokatoa torjuva hanke ja tarjoaa moninaisia ratkaisuja, joiden avulla voimme pysäyttää luontokadon Suomessa. Hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.
Priodiversity LIFE -hankkeessa laaditaan LUMO-ohjelmat kahdeksaan maakuntaan: Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon, Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Savoon, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Lappiin. Valtaosassa muitakin maakuntia on alettu laatia alueellisia LUMO-ohjelmia muun muassa ympäristöministeriön erillisrahoituksella. Vuoden 2026 alussa tilanne on, että LUMO-ohjelmien laadinta on käynnissä 15 maakunnassa (kuva 1). Tavoitteena on, että lähivuosina Suomen kaikissa maakunnissa on LUMO-ohjelma.
LUMO-ohjelmia laaditaan varsin vaihtelevin resurssein ja aikatauluin. Priodiversity LIFE -hankkeessa mukana olevat maakunnat laativat ohjelmat vuosien 2024–2027 aikana ja osa muista maakunnista tätä nopeammalla aikataululla. Ensimmäisenä maalissa on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteinen LUMO-ohjelma, joka on tätä blogia kirjoitettaessa jo julkisesti lausuttavana.
Maakunnalliset monimuotoisuuskeskittymät LUMO-ohjelmien tukirankana
Ensimmäinen vaihe Priodiversity LIFE -hankkeen LUMO-ohjelmatyössä oli tunnistaa monimuotoisuuskeskittymiä luontotiedon avulla. Keskittymät ovat maakunnan monimuotoisuudeltaan arvokkaimpia alueita eli niillä maakunnalle ominaisten eri luontotyyppien ja lajien monimuotoisuus on korkeimmillaan. LUMO-ohjelmaprosessin alkuvaiheessa monimuotoisuuskeskittymät on piirretty karttoihin ellipseillä (kuva 2).
Laadukas luontotieto on monimuotoisuuskeskittymien tunnistamisen perusta. Keskittymät on tunnistettu maastossa kerätyn tai eri menetelmin mallinnetun laji- ja luontotyyppitiedon perusteella. Tietoa on kerätty useiden eri organisaatioiden, järjestöjen ja luontoharrastajien voimin ja koottu yhteen valtakunnallisiin tietojärjestelmiin ja -palveluihin. Aineistoja on analysoitu paikkatietopohjaisesti ja havainnollistettu muun muassa lämpökarttojen (kuva 2) avulla. Lisäksi on hyödynnetty eri organisaatioiden asiantuntija-arvioita.
Monimuotoisuuskeskittymät ovat LUMO-ohjelmissa tärkeä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen työkalu. Niiden avulla luonnon monimuotoisuuden edistämistoimet ja rahoitus pystytään kohdentamaan maakuntien arvokkaimmille ja kiireellisimmin turvattaville kohteille. Kun ennallistamisen, luonnonhoidon ja vapaaehtoisen luonnonsuojelun toimia kohdennetaan monimuotoisuuskeskittymille, saadaan työstä ja siihen sijoitetuista varoista suurin hyöty. Toimilla pyritään lisäämään monimuotoisuuskeskittymille ominaisten rakennepiirteiden ja arvokkaiden luontotyyppien määrää.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tuo myös taloudellisia hyötyjä alueille. Luonnonarvomarkkinat, ekologinen kompensaatio ja hiilensidonta luovat maanomistajille uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia. Mahdollisesta pysyvästä tai määräaikaisesta suojelusta voidaan maksaa maanomistajalle korvaus METSO- ja Helmi-ohjelmien periaatteiden ja resurssien mukaisesti. Lisäksi ennallistamistoimet tuovat alueiden toimijoille, kuten urakoitsijoille, työtä. Huomattavaa on myös se, että kun alueiden luontoarvoja parannetaan, myös virkistyskäytön ja matkailun edellytykset kohenevat. Näin turvataan alueen ekosysteemipalveluja.
LUMO-ohjelmatyö jatkuu
Priodiversity LIFE -hankkeessa laaditaan LUMO-ohjelmat kahdessa vaiheessa. Ensimmäiset ohjelmaluonnokset, jotka käsittelevät maakunnallisia monimuotoisuuskeskittymiä, valmistuvat vuoden 2026 alussa. Lopulliset hankkeessa tuotettavat LUMO-ohjelmat valmistuvat vuonna 2027.
Syksyn 2025 aikana on Priodiversity LIFE -hankkeen maakunnissa pidetty alueellisille toimijoille ja asiantuntijoille elinympäristöteemaisia työpajoja, joissa on jaettu tietoa hankkeeseen ja LUMO-ohjelmiin liittyen sekä esitelty ohjelmatyön taustalla olevia aineistoja ja analyyseja. Lisäksi on arvioitu monimuotoisuuskeskittymiä työkaluna luontokadon torjunnassa ja pohdittu niille asetettavia tavoitteita (kuva 3).
Vuodesta 2026 alkaen Priodiversity LIFE -hankkeen LUMO-ohjelmien laadinta siirtyi valtion aluehallinnon uudistuksen myötä alueellisiin elinvoimakeskuksiin. LUMO-työn sisältö laajenee ja maakuntien monimuotoisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin – ei pelkästään monimuotoisuuskeskittymien pohjalta. Priodiversity LIFE -hankkeessa mukana olevat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus tuottavat LUMO-ohjelmien laadinnan tueksi analyyseja esimerkiksi maakunnallisiin vastuulajeihin, ekologisten verkostojen määrittelyyn, vesiensuojelutoimien kohdentamiseen ja hiilensidonnan yhteensovittamiseen liittyen. LUMO-työn tueksi saadaan elinvoimakeskusten yhteishankintana konsultointi- ja fasilitointipalveluita. Näin alueellisten sidosryhmien kuuleminen ja osallistuminen vahvistuu muun muassa alueellisten ja valtakunnallisten osallistamistilaisuuksien myötä.
LUMO-ohjelmien tausta
- Suomen toinen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia laadittiin vuosille 2012–2020. Sen tavoitteena oli luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä luonnonvarojen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä käyttö. Strategian toimeenpanoa varten tehtiin toimintaohjelma (2013–2020), jonka toteutumista arvioitiin vuonna 2020. Arvioinnin mukaan tavoitteet toteutuivat vaatimattomasti. Seuraavaa ohjelmaa varten suositeltiin muun muassa alueellisten, vapaaehtoisuuteen perustuvien biodiversiteettiohjelmien luomista.
- Vuonna 2023 uudistettu luonnonsuojelulaki (9/2023) mahdollistaa alueellisten monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmien (LUMO-ohjelmien) laatimisen elinvoimakeskuksissa (ent. ELY-keskukset). Ohjelmien valmistelussa on varmistettava vuorovaikutus alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Niiden laadinnan ja seurannan on perustuttava parhaaseen olemassa olevaan tieteelliseen tietoon. Lisäksi ohjelmien laatimisessa on otettava huomioon ilmastolain (432/2022) 9–12 §:ssä tarkoitetut suunnitelmat.
- LUMO-ohjelmat jalkauttavat kansallista strategiaa alueellisella tasolla. Niiden sisällön säädöksessä on huomioitu maakuntien eroavaisuudet. Maakunnilla on mahdollisuus laatia LUMO-ohjelma omien tarpeidensa ja resurssiensa mukaisesti.
Jussi Jyväsjärvi, Biodiversiteettikoordinaattori, Pohjois-Suomen elinvoimakeskus
Priodiversity LIFE -hanke tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla voimme pysäyttää luontokadon. Hanke kokoaa yhteen laajan ja monipuolisen joukon sitoutuneita toimijoita, joilla on yhdessä mahdollisuus löytää vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat keinot luontokadon pysäyttämiseen Suomessa. Hankkeessa luodaan edellytyksiä tehdä luontokadon torjunnasta uutta osaamista suomalaisille yrityksille sekä luoda Suomesta kansainvälisen tason osaaja. Priodiversity LIFE -hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.
Hankkeen nettisivut (metsa.fi)
