Luonto ei tunne siiloja – mutta hallinto tuntee
Tämä kirjoitus on julkaistu Priodiversity LIFE -hankkeen blogissa. Tutustu muihin blogikirjoituksiin hankesivuilla (metsa.fi).
2.6.2025
Miten hallinnon siiloutuneisuutta voidaan vähentää luontokadon pysäyttämiseksi? Tätä kysymystä ratkoo Priodiversity LIFE -hanke, joka etsii keinoja edistää luontopolitiikan johdonmukaisuutta suomalaisessa hallinnossa. Työtä vetää valtioneuvoston kanslia yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan kanssa.
Luontokato uhkaa ihmiskunnan hyvinvoinnin perustaa. Tämä johtuu siitä, että luonnon monimuotoisuus vaikuttaa keskeisesti ruoantuotantoon, terveyteen, ilmaston sääntelyyn ja taloudelliseen vakauteen. Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) tuore kytkösraportti ja sen suomalaisen luontopaneelin sovellus (luontopaneeli.fi, pdf) toteavat, että vaikka luontoon, veteen, ruokaan, terveyteen ja ilmastoon liittyvät uhat ja mahdollisuudet ovat usein toisiinsa kytkeytyneitä, tehdään päätöksiä usein irrallaan ja erikseen eri sektoreilla. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yksi ratkaisukeino on tarkastella, miten hallinnossa eri politiikat tukevat – tai estävät – yhteisiä luontotavoitteita.
Politiikkajohdonmukaisuus tarkoittaa, että eri hallinnonalojen ja -tasojen politiikat eivät riitele keskenään vaan tukevat toisiaan kohti yhdessä sovittuja tavoitteita. Tehtävä on haastava, sillä nykyinen hallintorakenteemme perustuu erillisiin hallinnonaloihin, jotka priorisoivat omia ydintehtäviään. Politiikkajohdonmukaisuuden edistäminen vaatii luontopolitiikan tehokasta sisällyttämistä eri hallinnonalojen ytimeen niin, että ne edistävät luontotavoitteiden toteutumista.
Politiikkaintegraatio ei kuitenkaan ole taikatemppu, joka hävittää yhteiskunnan poliittiset ristiriidat. Sen sijaan yhteensovittamiseen liittyy usein kompromisseja. Kestävyysmurros edellyttää kestämättömistä toimintamalleista luopumista, eivätkä kaikki aina voita, vaan esimerkiksi fossiilitaloudesta luopuminen asettaa paineita perinteisille toimijoille uudistua.
Eri tavoitteiden yhteensovittamisessa voidaan käyttää oikeudenmukaisuuden eri näkökulmia; tarkastellaan siis, millaisia vaikutuksia tehtävistä toimista ja päätöksistä seuraa ja kenelle. Saastuttaja maksaa -periaate on EU:ssa jo varsin vakiintunut ja yleisesti hyväksytty oikeudenmukaisuuden periaate. Sen mukaan kustannukset ympäristön pilaantumisesta ja sen korjaamisesta kuuluvat nimen mukaisesti saastumisen aiheuttajalle.
Priodiversity LIFE -hanke ottaa luontopolitiikan johdonmukaisuuden edistämisen lähtökohdaksi kansainvälisesti sovitut luonnon monimuotoisuuden tavoitteet, erityisesti Kunming-Montrealin luonnon monimuotoisuuskehyksen (2022), jossa linjattiin tavoitteet vuoteen 2030 ja päämäärät vuoteen 2050 asti. Näiden saavuttaminen edellyttää, että luontopolitiikka tulee osaksi kaikkien ministeriöiden ja viranomaisten työtä – ei vain ympäristöhallintoa. Tämä edellyttää luontopolitiikan juurruttamista rakenteisiin, päätöksentekoon ja arjen työhön eri hallinnonaloilla. Käytännössä se tarkoittaa jaettua ymmärrystä yhteisistä tavoitteista, oman roolin tunnistamista, työn koherenttia johtamista ja koordinointia sekä raportointia.
Erityisen tärkeää on varmistaa horisontaalinen koordinaatio, sillä muutoin uhkana on luontopolitiikan pirstaloituminen. Työssä vääjäämättä törmätään myös institutionaalisiin uudelleen tarkasteluihin, sillä luonnon huomiointi voi olla ristiriidassa organisaatioiden mandaattien ja toimintakulttuurien kanssa.
Ilmastopolitiikassa valtavirtaistamistyö on huomattavasti pidemmällä kuin luontopolitiikassa, ja voimme ottaa opiksi siitä hyvät kokemukset. Pelkkien luontopoliittisten tavoitteiden sijaan on olennaista analysoida myös konkreettisten politiikkatoimien ja toimeenpanon suhdetta tavoitteisiin ja sitoumuksiin sekä toimien vaikuttavuutta. Luontopolitiikan johdonmukaisuutta edistetään kehittämällä hallinnon osaamista ja työkaluja, kuten määrittämällä millaisia osaamisprofiileja organisaatioiden eri tasoilla tarvitaan. Näin voidaan rakentaa sellaista osaamista, joka tukee johdonmukaista ja vaikuttavaa luontopolitiikkaa yli hallinnon rajojen.
Priodiversity LIFE -hankkeen viesti on yksinkertainen: Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ei onnistu erillään siiloissa, vaan se tarvitsee koko hallinnon hyvin koordinoitua yhteispeliä.
Samuli Pitzén, tutkija, Suomen ympäristökeskus
Kristiina Niikkonen, erityisasiantuntija, Valtioneuvoston kanslia
Priodiversity LIFE -hanke tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla voimme pysäyttää luontokadon. Hanke kokoaa yhteen laajan ja monipuolisen joukon sitoutuneita toimijoita, joilla on yhdessä mahdollisuus löytää vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat keinot luontokadon pysäyttämiseen Suomessa. Hankkeessa luodaan edellytyksiä tehdä luontokadon torjunnasta uutta osaamista suomalaisille yrityksille sekä luoda Suomesta kansainvälisen tason osaaja. Priodiversity LIFE -hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.
Hankkeen nettisivut (metsa.fi)
