Puka-ahon tuuli- ja aurinkovoimahanke

Alueelle voisi suunnitelmiemme mukaan rakentaa 19–23 voimalaa, joiden yksikköteho olisi 6–10 MW.

Puka-Ahon alue on suurelta osin ojittamattomia ja ojitettuja soita sekä metsätalouskäytössä olevaa metsää. Hankealue on pääosin omassa hallinnassamme. Hankkeeseen kuului aiemmin myös erillinen Kaartosuon alue, jonka kaavoitusaloitteen Pudasjärven kaupunginhallitus hylkäsi 9.12.2026.

– Alueilla sijaitsee useita käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, joiden hyödyntämistä aurinkovoiman tuotannossa selvitämme hankkeen edetessä, projektipäällikkö Kasper Åman kertoo.

Ehdotetun kaava-alueen yhteyteen sijoittuu myös muutamia yksityisten maanomistajien maa-alueita. Neuvottelemme mielellämme yksityisten kiinteistöjen maanomistajien kanssa ja tulemme olemaan yhteydessä maanomistajiin alustavalta kaava-alueelta.

Ympäristövaikutusten arviointi

Hankkeessa tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Suunnittelussa otetaan huomioon kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointiprosessin yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset, sekä sidosryhmien esittämät näkemykset.

– Hankkeessa tullaan käymään aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa, Åman kertoo.

Hankealue sijaitsee poronhoitoalueella, Kollajan paliskunnan alueilla. Metsähallituksen hankekehityksessä tullaan tekemään kattavasti selvityksiä, joissa huomioidaan mm. hankkeen vaikutukset poronhoitoon sekä maisemavaikutukset. Myös YVA:n yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota mm. eri hankkeiden yhteisvaikutuksiin, ympäristöön, luontoon, linnustoon ja eläimistöön sekä hankkeen vaikutuksiin ihmisten elinoloihin.

Tuulivoimahankkeen mahdollinen toteutuminen ei estä kaavoitettavan alueen muuta rinnakkaista käyttöä kuten virkistyskäyttöä, marjastusta tai metsästystä.

– Tuulivoimahanke on tärkeä yhteensovittaa niin suojeltavien arvojen kuin muiden alueella olevien käyttömuotojen, kuten elinkeinojen ja virkistyskäyttäjien, kanssa. Erityisesti poronhoito tulee huomioida hankkeen yhteensovittamisessa. Mikäli tunnistetaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, pyritään niitä ratkomaan hankekehityksen keinoin.

– Metsähallituksen hankekehityksen tapana on teettää paljon maastoselvityksiä. Isona ja kokeneena hankekehittäjänä pystymme myös varmistamaan selvitysten laadun ja siten arvioimaan paremmin hankkeen vaikutukset ympäristöön, Åman kertoo.

Kaavaprosessin rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään hankealueen ulkopuolisen sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.

Kaavoituksen lopullinen aluerajaus, tuulivoimaloiden sijoittelualueet kaava-alueiden sisällä, tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä ja sähköverkkoon liittämiseen tarvittava voimajohtoreitti tarkentuvat kaavaprosessin aikana.

Aikataulu

Jos kaikki etenee suunnitellusti, tuulivoimahankkeen osayleiskaava voitaisiin hyväksyä vuoden 2027 aikana, jonka jälkeen tuulivoimaloille haettaisiin rakennusluvat. Tuulivoimaloiden rakentaminen voisi tällöin alkaa vuosien 2028–2030 aikana, jolloin hankkeet voitaisiin ottaa käyttöön arviolta vuosina 2030–2032.

Metsähallitus ei tule itse rakentamaan tuulivoimahankkeita, vaan myy hankkeiden rakentamisoikeudet myöhemmin päätettäville tuulivoimatoimijoille. Metsähallitus jää alueiden maanomistajaksi ja vuokranantajaksi.

Yhteystiedot