Julkaistu 24.3.2026

Valtion metsien lajikartoitus toi esiin tuhansia uhanalaishavaintoja – mukana harvinaisuuksia ja Suomelle uusi laji

Havupuuvaltaista metsää, jossa etualalla iso laho puun runko.
Lajistokartoitusta tehtiin erilaisilla valtion monikäyttömetsien luontokohteilla. Kuvassa luontokohde jyrkänteen alusmetsä. Kuva: Laura Vuoksenmaa.

Valtion monikäyttömetsien luontokohteilla esiintyy tuoreen lajistokartoituksen mukaan runsaasti harvinaista lajistoa. Metsähallitus Metsätalous Oy:n kartoituksissa tehtiin yli 5400 havaintoa uhanalaisista ja vanhan metsän lajeista. Lisäksi löydettiin 80 erityisesti suojeltavan lajin aiemmin tuntematonta esiintymää. Kartoituksissa havaittiin myös yksi Suomelle täysin uusi laji: raidankeuhkojäkälän pinnalla elävä minikokoinen sieni, jolla ei vielä ole suomenkielistä nimeä.

Henkilö tietokone kädessään katselee metsässä kantoa ja etsii lajeja.
Lajistoasiantuntija Tuomas Kallio etsii kannolta lajeja. Kuva: Keijo Kallunki/Metsähallitus.

Monikäyttömetsät ovat Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnassa olevia valtion metsiä. Niissä sijaitsee paljon arvokkaita luonto- ja muita kohteita, esimerkiksi puronvarsimetsiä, korpia ja jyrkänteiden lähimetsiä.

”Näiden monikäyttömetsien arvokohteiden lajistoa ei ole koskaan systemaattisesti inventoitu”, kertoo kartoitushankkeen projektipäällikkö, lajistoasiantuntija Tuomas Kallio Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.

Metsähallitus Metsätalous Oy käynnisti vuonna 2025 monivuotisen selvityksen, jonka tarkoituksena on selvittää, missä määrin monikäyttömetsien luontokohteilla esiintyy uhanalaista lajistoa. Hankkeessa kartoitetaan vanhoille metsille ominaista sieni-, sammal- ja jäkälälajistoa. Näihin ryhmiin kuuluvia lajeja käytetään usein myös metsien suojeluarvon indikaattorina. Arvokkailla luontokohteilla ei harjoiteta metsätaloutta.

”Valtion metsissä on kymmeniä tuhansia hakkuiden ulkopuolelle rajattuja kohteita, mutta meillä on vain vähän tietoa näiden alueiden lajistosta. Lajistoinventointeja tarvitaan, jotta kohteiden merkityksestä monimuotoisuuden suojelussa saadaan lisätietoa.”

Tuhannet lajihavainnot ja Suomelle uusi laji ylittivät odotukset

Kartoituksia tehtiin yli sadalla kohteella Lapissa, Kainuussa ja Järvi-Suomessa vuonna 2025. Kohteilta kertyi yhteensä 5400 havaintoa uhanalaisista ja vanhan metsän indikaattorilajeista. Lisäksi löydettiin 80 erityisesti suojeltavien lajien aiemmin tuntematonta esiintymää. Erityisesti suojeltavat lajit ovat harvinaisia lajeja, joiden häviämisuhka Suomen luonnosta on arvioitu korkeaksi.

”Tulokset ylittivät odotukseni. Osasimme odottaa runsaasti havaintoja, mutta määrä oli kuitenkin yllätys. Yksittäisiltä kohteilta löytyi jopa useita kymmeniä lajeja. Erityisen ilahduttavaa oli useiden lajiharvinaisuuksien löytyminen”, sanoo Tuomas Kallio.

Kartoituksissa tehtiin myös paljon havaintoja lajeista, joilla on Suomessa vain muutamia aiemmin tiedossa olleita esiintymiä.

”Löysimme jopa Suomelle täysin uuden lajin. Se on raidankeuhkojäkälän pinnalla elävä minikokoinen sieni, jolla ei vielä ole edes suomenkielistä nimeä”, kertoo Kallio.

Mikroskooppikuvassa sieni jäkälän pinnalla.
Kuvassa raidankeuhkojäkälän pinnalla elävä sieni Niesslia lobariae, joka löytyi ensimmäistä kertaa Suomesta lajikartoituksen aikana. Kuva: Pyry Veteli/Metsähallitus.

Vaatimattomaltakin tuntuvat lajit ovat merkittäviä, kun arvioidaan metsäluonnon hyvinvointia.

”Lukuisat havaintomme uhanalaisten lajien aiemmin tuntemattomista esiintymistä osoittavat, että talousmetsien monimuotoisuuskohteilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa”, toteaa Kallio.

Tulokset tukevat metsätalouden suunnittelua ja lisäävät lajitietoa suojelualueiden ulkopuolelta

Lajistoselvityksen tuloksia hyödynnetään Metsähallituksessa metsätalouden suunnittelun ja luonnonhoidon kehittämisessä.

”Tulokset kertovat, että luontoarvoiltaan merkittävien kohteiden tunnistamisessa on onnistuttu hyvin. Meillä on paljon luonnon monimuotoisuuteen liittyvää osaamista, ja koulutamme jatkuvasti henkilöstöä tunnistamaan ja huomioimaan monimuotoisuudelle tärkeät kohteet”, kertoo Tuomas Kallio.

Kartoitustulokset palvelevat myös valmistelussa olevan kansallisen ennallistamissuunnitelman toimeenpanoa sekä seuraavaa lajien uhanalaisuuden arviointia tuottamalla laajan tietoaineiston uhanalaisten lajien esiintymisestä suojelualueiden ulkopuolella.

Lajistoselvityksen ensimmäiset tulokset julkaistiin maaliskuussa 2026, ja hanke jatkuu vuoteen 2028 saakka.

Lisätietoja:

Tuomas Kallio
lajistoasiantuntija ja alue-ekologisen verkoston lajistoselvityksen projektipäällikkö
Metsähallitus Metsätalous Oy
tuomas.kallio@metsa.fi
p. 040 5486 023

Kääpä puun rungolla.
Kartoituksissa siitä tehtiin havainto Rovaniemen Pisavaaran luonnonpuiston lähialueelta valtion monikäyttömetsästä. Kuva: Osmo Heikkala.
Mikroskooppikuva sammalesta.
Lajiharvinaisuus kätkökämmensammal löytyi Hyrynsalmen Tuomiojalta kartoituksissa vuonna 2025. Kuva: Laura Vuoksenmaa.
Jäkälää roikkuu oksasta.
Uhanalaisesta takkuhankajäkälästä tehtiin kartoituksissa 2025 neljä havaintoa. Kuva Tuomas Kallio/Metsähallitus.