Suunnitelma on Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteisen naalikannan suojelusuunnitelma. Suunnitelma kattaa vuodet 2025–2029 ja esittää useita toimia Fennoskandian naalikannan parantamiseksi. Tuoreessa suunnitelmassa Suomi on aiempaa aktiivisemmin mukana Ruotsin ja Norjan kanssa naalin pitkän aikavälin suojelussa.
Fennoskandian naalikanta on saatu kasvuun yhteisillä, pitkäjänteisillä suojelutoimilla. Naali palasikin pesimään myös Suomen Lappiin vuonna 2022 vuosikymmenten tauon jälkeen. Naali on onnistunut pesimään Suomessa neljänä vuotena peräkkäin.
”Naalikannan vahvistuminen on merkittävä saavutus ja osoitus siitä, että yhteiset suojelutoimet tuottavat tulosta. Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta kanta saadaan jälleen elinvoimaiseksi. Yhteinen suojelusuunnitelma vahvistaa maiden yhteisiä ponnistuksia ja tukee pitkäjänteistä työtä lajin hyväksi”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Tulevaisuuden tavoitteena naalikanta, joka ei vaadi jatkuvia suojelutoimia
Fennoskandian kasvanut naalikanta on kuitenkin edelleen liian pieni ja hajanainen, jotta se olisi elinkelpoinen ilman tukitoimia. Lajin tulevaisuus vaatii edelleen aktiivista ja koordinoitua suojelua.
”Naalikanta on Fennoskandian yhteinen ja rajat ylittävä. Kaikkien kolmen maan, mutta erityisesti Suomen, naalikannan vahvistuminen ja elinkelpoisena pysyminen on olennaisesti riippuvainen myös naapurimaissa tehtävistä toimista ja Ruotsin ja Norjan puolelta levittäytyvistä uusista naaliyksilöistä. Suojelun onnistuminen vaatii siksi yhteisiä ja yhtenäisiä suojelutoimia”, summaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Suojelusuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteena vuoteen 2040 mennessä on saavuttaa koko Fennoskandiassa vähintään 1000 aikuisen yksilön elinvoimainen naalikanta, joka ei enää vaadi jatkuvia suojelutoimia. Lyhyen aikavälin tavoitteena vuoteen 2029 mennessä on kasvattaa Fennoskandian populaatio vähintään 750 aikuiseen yksilöön ja varmistaa osapopulaatioiden välinen yhteys. Fennoskandian naalien määräksi arvioitiin vuonna 2024 kaikkiaan 582 yksilöä.
Kansainvälinen yhteistyö tärkeää naalille
Suojelusuunnitelma on osa laajempaa Fennoskandian alueen yhteistyötä, jossa Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaiset ja useat organisaatiot yhdistävät asiantuntemuksensa ja resurssinsa naalin säilyttämiseksi.
Edellinen suojelusuunnitelma vuosilta 2017–2021 oli Norjan ja Ruotsin yhteinen. Tuore suunnitelma on tehty Ruotsin, Norjan ja Suomen kesken. Viime vuosien yhteisten suojelutoimien ja suojeluhankkeiden, kuten Felles fjellrev -hankkeen, ja uuden suojelusuunnitelman myötä yhteistyö Norjan, Ruotsin ja Suomen kesken syvenee.
Yhteistyö kattaa muun muassa yhteisen geneettisen seurantaohjelman kehittämisen. Ohjelman avulla arvioidaan populaation kokoa ja geneettistä monimuotoisuutta. Jatkossa suojelutoimissa tullaan keskittymään aiempaa tarkemmin naalin osapopulaatioiden geneettisen monimuotoisuuden lisäämiseen. Geneettistä monimuotoisuutta lisätään esimerkiksi valitsemalla alueelle parhaiten sopivat siirtoistutettavat yksilöt niiden geeniperimän perusteella. Toimenpiteiden avulla voidaan parantaa osapopulaatioiden ja koko kannan lisääntymismenestystä ja elinkelpoisuutta.
Naalin auttamiseen tarvitaan sitoutumista monelta suunnalta
Viranomaistyön lisäksi naalin suojelussa toimenpiteitä tarvitaan suojelusuunnitelman mukaan laaja-alaisesti. Toimenpiteillä pyritään parantamaan lajin elinolosuhteita ja vähentämään sen kohtaamia uhkia.
Suunnitelmassa suositellaan myös vakiintuneiden toimenpiteiden jatkamista ja kehittämistä. Villinaalien tarhakasvatusta ja palautusistutuksia jatketaan ja kehitetään, jotta luonnonpopulaatiota saadaan vahvistettua. Tukiruokintaa hyödynnetään erityisesti silloin, kun myyrä- ja sopulisyklit eivät tarjoa riittävästi ravintoa naaleille.
Kilpailu punaketun kanssa on yksi suurimmista uhista naalille. Suunnitelmassa suositellaan punaketun leviämisen ehkäisemistä usealla eri keinolla, kuten ketun käytössä olevan ravintomäärän pienentämisellä eri tavoin.
Naalin suojelusuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet Ruotsin Västerbottenin lääninhallitus, Norjan Miljødirektoratet ja Metsähallitus. Metsähallituksen Luontopalvelut koordinoi suojelutoimia Suomessa, ja työssä hyödynnetään kansainvälistä yhteistyötä, aktiivisia sidosryhmiä sekä EU:n rahoitusta.
Lisätietoja
- Jukka Ikonen, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut, etunimi.sukunimi@metsa.fi, +358407043121
- Esko Hyvärinen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, etunimi.o.sukunimi@gov.fi, p. +358 295 250 094
- Naalin (Vulpes lagopus) suojelusuunnitelma 2025–2029 (julkaisut.metsa.fi)
- Naalin suojelusta Metsähallituksen verkkosivuilla