Pohjanmaan rannikolla ja saaristossa on kartoitettu yli 600 kurtturuusuesiintymää (Rosa rugosa), joista osaa Metsähallitus on torjunut jo useita vuosia. Ilman toimenpiteitä kurtturuusuesiintymät peittävät muutaman vuoden kuluttua yhteensä tuhansien neliömetrien verran saaristoluontoa alleen ja leviäminen jatkuu yhä nopeammin.
Tänä vuonna Metsähallituksen Luontopalvelut poistaa toukokuun loppupuolelta syyskuun puoliväliin kurtturuusua arviolta noin 450–600 esiintymällä Pohjanmaan rannikolla ja saaristossa. Kurtturuusun torjunnassa pyritään kattamaan mahdollisimman hyvin monimuotoisuudeltaan kaikkein arvokkaimmat saariston luonnonsuojelualueet, mukaan lukien Valassaaret Mustasaaressa ja lukuisia pikkusaaria Maalahden, Korsnäsin, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin saaristossa.
“Toiminnan ulottaminen laajasti koko rannikon alueelle on torjunnan vaikuttavuuden elinehto. Muuten uusia esiintymiä putkahtaa lisää lähialueiden lähdepopulaatioista”, huomauttaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Aurelia Rådström Metsähallituksen Luontopalveluista.
Kurtturuusu on vieraslaji, joka tukahduttaa alleen käytännössä kaikki muut paikalla kasvavat kasvit, eli monimuotoisuus kurtturuusujen valtaamilla rannoilla häviää kokonaan. Kurtturuusukasvustojen hävittäminen laajoilta saaristokokonaisuuksilta on tärkeää, sillä yksikin pensas tuottaa runsaasti kiulukoita, jotka kelluvat vedessä itämiskykyisinä ja leviävät kauas. Myös linnut levittävät ruusunmarjoja.
Metsähallituksen Luontopalvelujen yhtenä tehtävänä on luonnonsuojelualueiden monimuotoisuudesta huolehtiminen. Valtion suojelualueiden lisäksi Metsähallitus toimii yksityisillä suojelualueilla.
Ilman järjestäytynyttä torjuntaa kurtturuusu jää helposti leviämään
Haitallisten vieraslajien torjunta on tavallisesti maanomistajien vastuulla, mikäli torjuntatoimien voidaan katsovan olevan kohtuullisia. Metsähallitus auttaa maanomistajia vaikeasti saavutettavilla suojelualueilla, sillä sekä rantautuminen kaukaisille pikkusaarille että aikaa vievä torjuntatyö ovat kohtuuttomia vaatimuksia yksityisille maanomistajille tai laajoja alueita omistaville osakaskunnille.
”Olemme saaneet kurtturuusun torjuntaan näillä saariston ja rannikon kohteilla Helmi-ohjelman rahoitusta, ja sen avulla voimme auttaa maanomistajia. Kurtturuusua Luontopalvelut on torjunut alueella aikaisemmin Inspect- ja CoastNet LIFE –hankkeissa. Niistä saadut kokemukset ovat hyödyksi torjuntaa jatkettaessa. Julkisten organisaatioiden, yhdistysten ja yksityisten maanomistajien on tehtävä yhteistyötä ainutlaatuisen saaristoluontomme säilyttämiseksi”, Rådström kertoo.
Metsähallitus on pyytänyt kaikilta maanomistajilta kurtturuusun torjuntaluvat erikseen. Lisäksi torjunnalle on saatu poikkeuslupa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Alueet, joilla Luontopalvelut kurtturuusua poistaa, voi katsoa Metsähallituksen verkkosivuilta (pdf 4,2 Mt).
Kurtturuusun torjunnassa keinot ovat monet ja jatkuvuus on tärkeää
Kurtturuusun esiintymän hävittäminen kannattaa, sillä kurtturuusun poistamisen jälkeen kasvupaikalle tyypillinen kasvillisuus toipuu nopeasti. Tärkeää tehokkuuden kannalta on, että poistaminen onnistuu kerralla hyvin.
Kurtturuusun torjuntamenetelmiä on useita. Mikäli kasvusto raivataan manuaalisesti, tekee se yleensä juuristosta uusia vesoja jo samana kesänä – ja usein aiempaa laajemmalle alueelle. Raivaus ja kaikkien vihreiden kasvinosien nyppiminen pois pitää siis toistaa samana kesänä useasti, jotta kasvusto saataisiin kokonaan hävitettyä.
”Kun toimenpiteitä tarvitsevia kohteita on useita satoja, eivät toistuvia käyntejä edellyttävät menetelmät ole tehottomuutensa vuoksi mahdollisia. Lisäksi uusia pieniä juurivesoja on vaikea alkuvaiheessa huomata muun kasvillisuuden lomasta ja yllätys voi olla suuri, jos seuraavina vuosina huomataan esiintymän olevan vain entistä suuremmalla alueella. ”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Rådström sanoo.
Raivattu esiintymä voidaan myös peittää suojapeitteellä, joka pidetään paikoillaan muutaman vuoden ajan.
”Valitettavasti tässäkin tapauksessa on tavallista, että peitteen reunoilta alkaa työntyä uusia vesoja, vaikka peite olisi ollut huomattavasti esiintymää laajemmalla alueella. Peitteet ovat myös melko kalliita. Lisäksi ne rispaantuvat vuosien varrella ja voivat olla vaikeita poistaa maastosta jättämättä sinne roskaa”, Rådström summaa.
Kaikkein tehokkaimmaksi ja varmimmaksi keinoksi saariston vaikeasti saavutettavilla kohteilla on todettu kurtturuusun kantojen myrkyttäminen rikkakasvintorjunta-aine glyfosaatilla. Tällöin kasvusto raivataan ensin esimerkiksi pensasleikkureilla, minkä jälkeen jäljelle jääneisiin varsitappeihin ruiskutetaan tai sivellään riittävä määrä torjunta-ainetta. Ainetta päästetään pelkästään kurtturuusun kantoon, ei ympäröivään luontoon.
Täsmäkäsittely hävittää usein kurtturuusuesiintymän yhdellä käyntikerralla, eikä uusia juurivesoja tule. Paikalla ennen kurtturuusun tuloa kasvaneet kasvit saattavat palata kasvupaikalle jo saman kesän aikana, sillä torjunta-aineen puoliintumisaika on lyhyt.
Torjunta-aineen käytöstä jätetään aina maastoon ilmoitus nähtäville. Kurtturuusun torjunnassa käytetyt määrät ovat niin pieniä, että ei ole vaaraa sille, että esimerkiksi saman saaren marjasatoon kerääntyisi torjunta-ainetta. Koska kurtturuusut leikataan ennen glyfosaattikäsittelyä, ei torjunta-ainetta pitäisi päätyä edes niiden kanssa lomittain kasvaviin tyrnipensaisiin. Metsähallitus on maastossa todennut, että vuosina 2020-2021 glyfosaatilla käsitellyillä kurtturuusuesiintymillä viereiset tyrnikasvustot ovat säilyneet hyvin, vaikka ne olisivat sijainneet aivan ruusupensaiden vieressä.
Tulevaisuudessa myrkytys voidaan mahdollisesti korvata biologisilla torjuntakeinoilla, esimerkiksi leikatun kurtturuusun infektoimisella purppuranahakka-nimisellä sienitaudilla (Chondrostereum purpureum). Luonnonvarakeskus on kehittänyt menetelmää vesakontorjuntaan, mutta sillä olisi mahdollisuuksia myös kurtturuusun torjunnassa. Kaupallisessa käytössä purppuranahakka ei vielä ole, mutta sen soveltuvuutta kurtturuusun torjuntaan tutkitaan parhaillaan.
Lisätietoja
- Aurelia Rådström, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut, 040 729 2260, aurelia.radstrom@metsa.fi
- Jonas Rönn, kenttämestari, Metsähallituksen Luontopalvelut, 040 484 5348, ext-jonas.ronn@metsa.fi
- Troy Bodman, kenttämestari, Metsähallituksen Luontopalvelut, 040 131 9134, ext-troy.bodman@metsa.fi
