Saimaannorpan kanta on jatkanut kasvuaan, vaikka viime vuosien talvet ovat olleet poikkeuksellisen lauhoja ja vähälumisia. Metsähallituksen tänään 27.10. julkaiseman kanta-arvion mukaan saimaannorpan vuoden 2025 kanta-arvio on 530 yksilöä. Vuonna 2024 vastaava arvio oli 495 yksilöä. Puruvedellä ja etelässä Suur-Saimaalla norppakanta jatkaa nopeaa kasvua, mutta tilanne on huolestuttava Pohjois-Saimaalla.
Kanta-arvio kuvaa kyseisen vuoden tammikuun yksilömäärää, jossa eivät ole mukana samana keväänä syntyvät kuutit. Arvio kannan koosta on asiantuntija-arvio, joka perustuu pesälaskentojen tuloksiin ja jota täydennetään eri seuranta-aineistojen avulla.
Kanta-arvion lisäksi norppien määrän kasvusta kertoo syntyneiden kuuttien määrä. Vuonna 2025 kuutteja syntyi 114, kun vielä kymmenen vuotta sitten kuutteja syntyi noin 80 vuosittain. Samalla on kuitenkin havaittu, että heikoista pesimäolosuhteista johtuen pesäpoikaskuolleisuus on ollut suurta. Vuonna 2025 kuolleisuus oli 19 prosenttia ja vuonna 2024 kuolleisuus oli 21 prosenttia, kun se hyvissä olosuhteissa on noin 10 prosenttia.
Ilmastonmuutoksen edetessä ovat pesimäolosuhteet yhä useammin heikot.
”Viime talvi oli hyvin lauha ja vähäluminen. Tämän vuoksi apukinoksista ja keinopesistä suurin osa oli käytössä ja 85 prosenttia havaituista syntyneistä kuuteista käytti niitä suojanaan. Ilman apukinoksia ja keinopesiä poikaskuolleisuus olisi ollut vielä korkeampi. Heikentyneiden pesimäolosuhteiden lisäksi kalanpyydykset aiheuttavat ylimääräistä nuorten yksilöiden kuolleisuutta”, sanoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista.
Kalastusrajoitukset myös tärkeä turva norpalle
Vuonna 2025 on löytynyt jo 45 kuollutta saimaannorppaa. Näistä 21 oli pesäpaikalta löytyneitä ennen vieroitusta kuolleita, kahdeksan kalanpyydyksiin kuollutta ja loput muita kuolleita, joista osan kuolinsyitä selvitetään ruumiinavausten perusteella Ruokavirastossa.
Kalastusrajoitukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi suojella saimaannorppaa. Rajoitusalueiden laajentuminen 2010-luvulta lähtien on mahdollistanut sen, että yhä useampi norppa selviää lisääntymisikäiseksi, mikä näkyy syntyvien poikasten määrän kasvuna.
”Kalanpyydyskuolleisuus on silti edelleen merkittävä ylimääräisen kuolleisuuden aiheuttaja, joka hidastaa kannan elpymistä. Suurin osa kalanpyydyksiin kuolleista norpista menehtyy verkkoihin, ja kuolleisuus painottuu verkkokiellon päättymisen jälkeiseen aikaan, eli heinä–syyskuulle. Verkot ovat kuitenkin vaarallisia ympäri vuoden”, toteaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista.
Alueelliset erot norppakannassa
Pihlajavedellä kanta jatkoi vakaata kasvua, ja alueella syntyi 40 prosenttia kuuteista. Pihlajavedeltä on todennäköisesti siirtynyt yksilöitä myös Puruvedelle. Puruvedellä ja Suur-Saimaalla kanta kasvaa nopeasti, ja molemmilla alueilla havaittiin ennätyksellinen määrä kuutteja. Ensimmäiset saimaannorpan poikaset syntyivät vasta 2000-luvulla Puruvedelle ja Suur-Saimaalle, eli alueille, joilta aiemmin ihmisen toimet olivat norpan hävittäneet.
Metsähallituksen pesätihentymäkartta osoittaa, että pesimäalueet ovat laajentuneet erityisesti Puruvedellä ja Suur-Saimaalla. Erityisesti tiheämmän kannan alueella liikkuminen pesimäaikaan lisää häiriöriskiä.
”Huolestuttava tilanne on Pohjois-Saimaalla, erityisesti Pyhäselkä–Jänisselkä-alueella, jossa ei ole syntynyt kuutteja kolmeen vuoteen. Viereisellä Orivedellä on havaittu vain yksi kuutti vuosittain. Norppia kuitenkin havaitaan alueella vuosittain, aina Joensuun seudulle asti” kertoo Miina Auttila.
Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suuresta osasta suojelutoimia. Seurantaan ja erilaisiin suojelutoimiin, kuten pesälaskentoihin ja apukinosten kolaamiseen, osallistuu vuosittain yli 300 paikallista vapaaehtoista.
Kalastusrajoituksia päivitetään
Valtioneuvoston asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla on parhaillaan päivitettävänä. Päivitystyöhön liittyen on avattu kansalaiskysely. Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus järjestää marraskuussa neljä yleisölle tarkoitettua aluetilaisuutta.
- Kansalaiskysely saimaannorpan suojelusta ja kalastuksen yhteensovittamisesta (forms.office.com)
- Keskustelutilaisuuksia saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta – ELY-keskus (ely-keskus.fi).
Lisätietoja
- Kannanseuranta: Metsähallitus, Luontopalvelut: luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila, p. 040 637 6324, miina.auttila@metsa.fi
- Pesälaskennat, apukinokset ja ruhot: Metsähallitus, Luontopalvelut, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski, p. 040 530 7241, riikka.alakoski@metsa.fi
- Saimaannorppakannan seuranta
- Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanke
- Saimaannorpan suojelu
- Norppatilanne
- Saimaannorpan tärkeimmät pesimäalueet
- Kansalaiskysely kalastusrajoituksista (forms.office.com)
- Keskustelutilaisuuksia saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta – ELY-keskus (ely-keskus.fi)
Oheisessa taulukossa on esitetty vuoden 2025 syntyvyys ja arvio talvikannan koosta kannanseuranta-alueittain. Aiempien vuosien kanta-arviot ovat nähtävissä Norppatilanne-palvelusta. Kannanseuranta-alueiden sijoittuminen Saimaalla (pdf, 2 Mt).
| Vesialue | Poikaset todettu | Poikaset arvioitu | Arvio talvikannan koosta |
|---|---|---|---|
| Pyhäselkä–Jänisselkä | 0 | 0 | 7 |
| Orivesi | 1 | 1 | 12 |
| Pyyvesi–Enonvesi | 2 | 2 | 10 |
| Kolovesi | 2 | 2 | 16 |
| Joutenvesi | 5 | 5 | 31 |
| Haukivesi | 21 | 21 | 101 |
| Pihlajavesi | 45 | 45 | 180 |
| Puruvesi | 6 | 6 | 21 |
| Tolvanselkä–Katosselkä | 9 | 9 | 49 |
| Luonteri | 2 | 4 | 17 |
| Lietvesi | 5 | 5 | 25 |
| Petraselkä–Yövesi | 7 | 7 | 40 |
| Suur-Saimaa | 7 | 7 | 21 |
| Yhteensä | 112 | 114 | 530 |