Saimaannorpan pesälaskennat käynnistyvät maalis–huhtikuun vaihteessa. Pesälaskenta on osa saimaannorpan suojelua ja tärkeä tietolähde vuosittaista kanta-arviota varten. Metsähallituksen koordinoimiin pesälaskentoihin osallistuu yhteistyökumppanien WWF Suomen ja Itä-Suomen yliopiston lisäksi lukuisia paikallisia vapaaehtoisia.
Kevät on saapunut tänä vuonna Saimaalle erityisen varhain, jopa kuukauden etuajassa. Poikkeuksellinen sää vaikuttaa myös vuosittaisiin saimaannorpan pesälaskentoihin, jotka tehdään nyt tavallista aikaisemmin eli maalis-huhtikuun taitteessa. Lyhentyneiden talvien ja lämpimämpien säiden vuoksi aika pesälaskentojen tekemiseen on 2000-luvulta lähtien lyhentynyt. Lauha sää on heikentänyt jäitä, minkä vuoksi suurin osa laskennoista toteutetaan tänä vuonna kelirikkoaluksilla.
“Laskentoja ei voida aikaistaa tämän enempää, vaikka lämpenevät sääolosuhteet vaikeuttavat niiden toteuttamista. Osa kuuteista on syntynyt vasta hiljattain, ja häiriön välttäminen heti syntymän jälkeen on kuuttien selviämisen kannalta elintärkeää”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista.
Lämmin kevättalven sää vaikeuttaa norppien pesintää, sillä lumipesät sulavat nopeasti. Lauhoina talvina vieroittamattomien kuuttien kuolleisuus on suurempaa. Ilman pesän suojaa kuutti on altis pedoille, ihmisen aiheuttamalle häiriölle ja kylmettymiselle.
Saimaannorpan pesimäolosuhteiden turvaamiseksi Metsähallitus ja sen yhteistyökumppanit sekä lukuisat vapaaehtoiset kolasivat vähälumiselle Saimaalle tänä talvena 400 apukinosta ja asensivat lähes 50 keinopesää. Näillä suojelutoimilla on iso merkitys, sillä lauhoina talvina yli 80 prosenttia havaituista kuuteista syntyy juuri apukinokseen tai keinopesään.
Luonnonkinoksia ei tänä talvena ollut juurikaan ja vähätkin kinokset ovat lämpimien säiden vuoksi jo pitkälti sulaneet. Siksi kevään pesälaskenta kohdistuukin lähinnä apukinoksiin ja keinopesiin. Ilmastonmuutoksen myötä nykyisen kaltaiset lauhat talvet ja aikaiset keväät yleistyvät, mikä korostaa saimaannorpan pitkäjänteisen seurannan ja suojelutoimien tärkeyttä.
Ilmoita norppahavainnoista Metsähallitukselle
Metsähallituksen Luontopalvelujen vuosittain tekemässä saimaannorpan kanta-arviossa hyödynnetään paitsi kuluvan vuoden pesälaskentaa myös aikaisempien vuosien tuloksia, jäänpeittoaikaisia norppahavaintoja sekä Photo-ID-kuvauksista saatavaa aineistoa, jossa norpat yksilöidään turkkikuvioiden perusteella. Pesälaskentoja täydennetään toukokuussa tehtävillä pesäpaikkasukelluksilla, joissa etsitään kuolleita kuutteja ja istukoita. Kattavan seurannan ansiosta saimaannorpan kanta tunnetaan hyvin ja sen muutoksia voidaan seurata tarkasti. Ilmastonmuutoksen vuoksi kannan seurantaa on kehitetty ja on kehitettävä edelleen.
Koska pesälaskentaa ei tänä vuonna pystytä toteuttamaan kattavasti, Metsähallitus pyytää, että havainnot muun muassa jäällä makoilevista saimaannorpista ilmoitetaan joko lomakkeella (webropolsurveys.com) tai sähköpostitse (saimaannorppa@metsa.fi), mieluiten kuvan kera. Norppia ei kuitenkaan saa lähestyä eikä häiritä.
Älä lähesty kuuttia
Jos havaitset saimaannorpan kuutin jäällä ilman pesän suojaa, älä lähesty sitä, vaan jätä se täysin rauhaan. Emo käy imettämässä poikasta pesäpaikalla, mutta voi olla pitkäänkin poissa. Ihmisten läsnäolo voi estää emoa nousemasta jäälle imettämään. Häirintä voi vaarantaa kuutin selviytymisen, sillä sen paras mahdollisuus selvitä itsenäisen elämän alkuun on, kun se on emonsa hoidossa.
Jos löydät kuolleen norpan, ilmoita havainnostasi välittömästi Metsähallitukselle (p. 0206 39 5000).
Lisätietoja
- Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski, Metsähallitus Luontopalvelut, p. 040 530 7241
- Saimaannorppahavaintolomake (webropolsurveys.com)
- Norppatilanne-palvelu
- Video: Pesälaskenta saimaannorpan suojelun tukena (youtube.com)
- Saimaannorppakannan seuranta