Viime talven lauha ja vähäluminen sää vaikeutti saimaannorpan pesintää, sillä luonnonkinoksia oli tarjolla vain niukasti. Saimaannorpan pesintä onnistui silti odotettua paremmin, kiitos suojelutoimien. Metsähallituksen organisoimissa apukinoskolauksissa paikalliset vapaaehtoiset kolasivat yli 330 apukinosta eri puolille Saimaata. Norppien pesäpaikoiksi asennettiin myös noin 40 keinopesää. Kuuteista noin 80 % syntyi apukinokseen tai keinopesään.
Apukinosten ja keinopesien ansiosta saimaannorpan pesimäkausi sujui odotettua paremmin. Saimaannorpan pesälaskennoissa havaittiin tänä keväänä yhteensä ennätykselliset 111 syntynyttä kuuttia. Tiedot syntyneiden poikasten määristä perustuvat Metsähallituksen vuosittain organisoimiin pesälaskentoihin, joiden tuloksia tarkennetaan jäiden lähdön jälkeen tehtävillä pesäpaikkasukelluksilla.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja useista suojelutoiminnoista. Pesälaskentojen tulosten perusteella arvioidaan saimaannorppakannan kokoa, levinneisyyttä sekä syntyneiden ja ennen vieroitusta kuolleiden poikasten määrää. Saimaannorpan kanta-arvio valmistuu myöhemmin syksyllä. Pesälaskentoihin osallistuivat Metsähallituksen lisäksi Itä-Suomen yliopisto, WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä noin sata paikallista vapaaehtoista.
”Vapaaehtoisten ansiosta saimme pesälaskennat tehtyä kattavasti koko saimaannorpan pesimäalueella, vaikka kevät eteni nopeasti ja huhtikuussa laskenta-aika jäi lyhyeksi”, kiittää Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski.
Pesäpoikaskuolleisuus ennakoitua pienempi apukinosten ja keinopesien ansiosta
Tämän talven laskentojen perusteella ennen vieroitusta kuolleiden eli pesäkuolleiden kuuttien osuus havaituista kuuteista on 17 prosenttia. Vaikka luku on korkeampi kuin mitä se olisi hyvissä pesimäolosuhteissa, se jäi apukinosten ja keinopesien ansiosta pelättyä pienemmäksi. Vertailukohteena voi käyttää vuotta 2020, jolloin talvi oli todella lauha eikä apukinoksia pystytty tekemään kattavasti. Tällöin pesäpoikaskuolleisuus oli 26 prosenttia eli lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna.
Saimaannorppa tarvitsee onnistuneeseen pesintään lunta ja jäätä, sillä kuutit syntyvät helmi-maaliskuussa lumipesän suojaan. Koska talvi oli lauha ja vähäluminen, Metsähallituksen organisoimat apukinoskolaukset ja Itä-Suomen yliopiston kehittämät kelluvat keinopesät olivat merkittävässä roolissa saimaannorpan pesinnän onnistumisen kannalta. Apukinoksia kolattiin Saimaalle yli 330 ja kelluvia keinopesiä asennettiin noin 40 kappaletta.
Vaivannäkö palkittiin: noin 80 prosenttia eli valtaosa kuuteista syntyi luonnonkinosten vähyyden vuoksi apukinokseen tai keinopesään. Apukinoksista suurin osa, yli 70 prosenttia, oli käytössä norppien pesänä eli joko emon ja kuutin yhteisenä poikaspesänä tai muiden norppien lepopesänä.
Yliajetusta pesästä löytyi kuollut kuutti
Pesälaskentojen yhteydessä tehtiin myös todella ikävä havainto. Saimaan Joutenveden luonnonsuojelualueella sijainneen apukinoksen yli oli talven aikana ajettu useasti moottorikelkalla. Apukinoksessa olleesta pesästä löytyi kuollut kuutti.
Metsähallitus on tehnyt asiasta rikosilmoituksen Itä-Suomen poliisilaitokselle.
”Valitettavasti edelleen vuosittain pesälaskennan yhteydessä havaitaan rantakinoksia ja alueita, joiden yli on ajettu moottorikelkoilla järjestelmällisesti ja rannansuuntaisesti”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta.
Lisätietoa
- Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski, Metsähallituksen Luontopalvelut, 040 530 7241
- Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila, Metsähallituksen Luontopalvelut, 040 637 6324
- Saimaannorppakannan seuranta | Metsähallitus
- Norppatilanne | Metsähallitus Norppatilanne -palvelustalöytyy aikaisempien vuosien tiedot mm. syntyneistä ja ennen vieroitetuista kuuteista ja tietoja voi hakea eri alue- ja aikarajauksilla.
