Metsähallituksen koordinoimat apukinoskolaukset ja norppien keinopesien asennukset on saatu valmiiksi. Apu norpille tulee tarpeeseen, sillä luonnonkinoksia pesimiseen ei juuri ole. Urakan päätteeksi WWF julistaa perinteisen pesärauhan, jonka lausuu tänä vuonna Kalastajan Kanava.
Metsähallituksen koordinoimissa kolauksissa syntyi tänä vuonna ennätyksellisesti yhteensä noin 400 apukinosta eri puolille Saimaata. Edellinen ennätys on vuoden takaa, jolloin apukinoksia kolattiin reilut 300. Apukinoksilla parannetaan saimaannorpan kuuttien selviämismahdollisuuksia.
Myös vapaaehtoisten määrä kolauksissa on kasvanut: mukana oli yhteensä noin 500 pääasiassa paikallista vapaaehtoista kolaajaa. Metsähallituksen ja vapaaehtoisten lisäksi apukinoskolauksissa ovat mukana omilla vastuualueillaan myös WWF, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
”Tänä vuonna lunta ja jäätä on ollut riittävästi apukinosten kolaamiseen, mutta pesintään soveltuvia paksuja luonnonkinoksia ei juuri ole”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta.
Apukinosten lisäksi Saimaalle on tänä vuonna asennettu yhteensä lähes 50 keinopesää. Keinopesät ovat jo vakiintuneet saimaannorpan suojelutoimenpiteenä, ja niiden koordinoinnista vastaa Metsähallitus. Keinopesien tutkimusta ja kehittämistä jatkaa edelleen Itä-Suomen yliopisto.
Tutkimuspäällikkö Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että keinopesiin asennetut kamerat tarjoavat uutta tietoa saimaannorppien pesien käytöstä. Niiden avulla on havaittu, että norpat saattavat ottaa pesän käyttöön jo muutama päivä asentamisen jälkeen.
”Todennäköisesti sama koskee myös luonnonkinoksia ja apukinoksia, eli norpat tekevät pesiä heti, kun lumikinoksia on tarjolla”, hän kertoo.
Kuutit syntyvät helmi–maaliskuussa, ja pesä suojaa niitä pedoilta ja kylmettymiseltä. Ilman pesää kuuttien selviytymismahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Ilmastonmuutoksen myötä Saimaan lumi- ja jäätilanne on entistä arvaamattomampi, minkä vuoksi apukinosten ja keinopesien merkitys on kasvanut.
Pesärauhan julistaminen on muistutus Saimaalla kulkeville muun muassa liikkumiskieltoalueista. Jäällä liikkuvien on hyvä suosia selkäjäitä ja välttää rantojen, luotojen ja saarten lähellä kulkemista, sillä pesimäaikaan saimaannorppa on altteimmillaan häiriöille.
”Saimaannorppa on ainutlaatuinen nisäkäs, ja meillä suomalaisilla on erityinen vastuu lajin säilymisestä. Apukinoskolauksiin osallistuvat sadat vapaaehtoiset ovat hieno esimerkki siitä, kuinka paljon saimaannorppa ihmisille merkitsee”, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki.
WWF:n perinteinen pesärauha julistetaan tänä vuonna jo 33. kertaa, ja sen tekee WWF:n kutsumana Jyri Kuusisalo Kalastajan Kanava -verkkomediasta.
Lisätietoja:
- Riikka Alakoski, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallitus,
p. 040 530 7241, riikka.alakoski@metsa.fi - Petteri Tolvanen, ohjelmajohtaja, WWF Suomi,
p. 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi - Marja Niemi, tutkimuspäällikkö, Itä-Suomen yliopisto,
p. 050 341 3654, marja.niemi@uef.fi - Vuonna 2025 päivitetyt pesätihentymäkartat, jossa näkyvät liikkumiskieltoalueet sekä alueet, joilla norpan pesiä on muuta vesialuetta enemmän:
Pesätihentymät Metsähallituksen verkkosivuilla - WWF:n video pesärauhan julistuksesta 2026:
Kalastajan kanava julistaa pesärauhan (Youtube) - Metsähallituksen Luontopalveluiden video:
Apukinoksia kolaamassa vapaaehtoisten kanssa (instagram.com). - Lisätietoa apukinosten käytöstä Metsähallituksen tammikuisesta tiedotteesta:
Apukinosten teko saimaannorpalle on käynnistynyt - Metsähallituksen Norppatilanne-palvelu: Norppatilanne