Julkaistu 31.5.2024

Pesimäolosuhteet eivät olleet saimaannorpalle suotuisat: joka viides havaittu kuutti löytyi kuolleena

Saimaannorpan pesälaskennoissa havaittiin tänä keväänä yhteensä 83 syntynyttä kuuttia. Havaituista kuuteista joka viides löydettiin kuolleena. Todennäköisesti talven lauhat jaksot ja vedenpinnan lasku ovat romahduttaneet lumikinosten sisällä olevia norpan pesiä liian aikaisin aiheuttaen poikasten kuolleisuutta. Metsähallituksen laajentunut Norppatilanne -palvelu tarjoaa uutta avointa tietoa ihmisvoimin norpalle kolatuista apukinoksista ja karttapalvelun pesätihentymistä.

Muutaman kuukauden ikäinen kuutti kurkistaa vedestä.
Muutaman kuukauden ikäinen kuutti. Kuva: Miina Auttila.

Metsähallitus organisoi saimaannorpan pesälaskennat huhtikuussa ennen jäiden lähtöä.  Pesälaskentojen tulosten perusteella arvioidaan saimaannorppakannan kokoa, levinneisyyttä ja syntyneiden sekä ennen vieroitusta kuolleiden poikasten määrää. Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja useista suojelutoimista. Suojelun käytännön työn mahdollistaa sadoista paikallisista vapaaehtoisista koostuva verkosto, WWF Suomi, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Saimaannorppa synnyttää poikasensa lumikinokseen, jonne emo on kovertanut onkalon jäähän tekemänsä avannon kautta.

“Olosuhteet tehdä pesälaskentoja olivat tänä keväänä paikoin haastavat, koska pesimäaikainen vedenpinnan lasku ja lauhat jaksot olivat romahduttaneet pesiä jo aikaisessa vaiheessa. Lisäksi huhtikuun alussa tulleet runsaat lumisateet peittivät jo romahtaneita pesiä ja niitä oli vaikea havaita. Laskenta-aika jäi koko Saimaalla alle kahteen viikkoon, kun jäät heikkenivät nopeasti ja osa virtaisista alueista ehti sulaa kokonaan ennen laskentaa. Paikallisten vapaaehtoisten ansiosta saimme onneksi suurimman osan laskenta-alueesta tarkastettua. Löysimme pesiä kattavasti, vaikka viime vuoden määriin emme päässeet, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.

Pesälaskennoissa etsitään saimaannorpan poikaspesiä, jonka suojiin emo on synnyttänyt helmi-maaliskuussa kuutin. Lisäksi etsitään lepopesiä, joita muut norpat käyttävät talven ajan lepopaikkoinaan. Jäiden lähdön jälkeen pesäpaikoilla tehdään vielä sukelluksia, jotka lisäävät tietoa kuuteista.

Tähän mennessä tehtyjen havaintojen perusteella saimaannorpan poikaskuolleisuus on tänä vuonna korkea, kun joka viides kuutti on löytynyt menehtyneenä pesän läheisyydestä, eli kuutti on kuollut jo ennen toukokuun puolivälin paikkeilla tapahtuvaa vieroitusta. Todennäköisesti kuolleita kuutteja löytyy vielä lisää, kun ne vesien lämmettyä nousevat pintaan.

”Vieroittamattomien kuuttien suuri kuolleisuus viittaa heikkoihin pesimäolosuhteisiin, joiden syynä voi olla talven lauhat jaksot ja vedenpinnan tippuminen, jotka rikkoivat pesiä” kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista.

Apukinokset ovat tärkeä apu norpalle muuttuvassa ilmastossa

Saimaannorpan lisääntymismenestys on riippuvainen lumi- ja jääpeitteestä, koska poikaset syntyvät helmi-maaliskuussa lumipesän suojaan. Metsähallituksen organisoimaan suojelutyöhön osallistuvat kolaavat saimaannorppaa varten alkutalvesta lumikinoksia, koska lisääntymisajan lumiolosuhteita ei ole mahdollista ennustaa.

Luonnonkinoksia muodostui tänä vuonna runsaasti tammikuussa, mutta osa niistä suli jo helmi-maaliskuussa.

“Ihmisten kolaamilla apukinoksilla on saimaannorpan pesinnässä tärkeä rooli, jos luonnonkinoksia ei ole tarpeeksi tarjolla tai ne sulavat liian aikaisin. Tänä vuonna noin 40 % havaituista kuuteista sai suojaa ihmisten kasaamista apukinoksista ja lähes puolet 270 apukinoksesta oli norppien käytössä”, Alakoski huomauttaa.

Norppatilanne-sivuille täydennetty tilastotietoa apukinoksista kymmenen vuoden ajalta

Metsähallituksen Norppatilanne-palveluun (metsa.fi/norppatilanne) on avattu uusi avoimen aineiston kokonaisuus apukinoksista. Norppatilanne-palvelusta löytyy nyt ensimmäistä kertaa:

  • saimaannorpan pesimäolosuhteiden parantamiseksi kasattujen apukinosten määrä
  • apukinoksissa olleiden pesien määrä
  • apukinoksia suojanaan käyttäneiden poikasten määrä.

Tiedot ovat nähtävissä vuodesta 2014 alkaen, jolloin apukinosten tekeminen suojelutoimenpiteenä on aloitettu.

Uusi karttapalvelu auttaa kulkijoita välttämään norpan pesimäpaikkoja talvella

Saimaannorpat kaipaavat pesimäaikaan rauhaa. Poikaskuolleisuuden riski kasvaa, mitä lähempänä asutusta kuutti syntyy. Metsähallitus on nyt avannut uuden sähköisen karttapalvelun saimaannorpan pesätihentymistä (https://www.metsa.fi/pesatihentyma).

Pesätihentymäkartta auttaa välttämään tarpeetonta liikkumista siellä, missä riski häiritä norpan pesintää on suurin. Kartalla näkyvät myös Saimaan seudulle perustetut luonnonsuojelualueet ja niillä voimassa olevat liikkumisrajoitukset.

Pesälaskennoissa havaitut kuutit keväällä 2024 alueittain

Kannanseuranta-alue Havaitut kuutit
Pyhäselkä-Jänisselkä 0
Orivesi 0
Pyyvesi-Enonvesi 1
Joutenvesi 3
Kolovesi 2
Haukivesi 14
Pihlajavesi 33
Puruvesi 4
Tolvanselkä-Katosselkä 8
Luonteri 5
Lietvesi 4
Petraselkä-Yövesi 6
Suur-Saimaa 3
Yhteensä 83

Katso myös:

Aikaisempien vuosien norppa-aineistot: metsa.fi/norppatilanne

Tänä vuonna havaitut kuolleet norpat: metsa.fi/norppakannan-seuranta

Video pesälaskennoista Luontoon.fi Instagram-tilillä

Apukinosaineistot

Karttapalvelu pesätihentymistä 

Lisätietoja:

Kannanseuranta ja pesäpaikkasukellukset: Miina Auttila, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Metsähallitus, puh. +358406376324

Pesälaskennat ja apukinokset: Riikka Alakoski, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Metsähallitus, puh. +358405307241