Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Hanna Halmeenpää ja Greenpeace Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen kirjoittivat Metsähallituksen hakkuista ja niihin liittyvistä neuvotteluista Suomussalmen Iso Kaupinvaarassa (HS 12.6.2025).
Metsähallituksen hakkuut toteutetaan metsälakia ja metsäsertifiointia noudattaen sekä omien metsänhoito- ja ympäristöohjeiden mukaisesti. Luonnon monimuotoisuus huomioidaan muun muassa jättämällä säästöpuita ja suojatiheikköjä, lisäksi kuollut puu jätetään metsään monimuotoisuuden vuoksi. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet jätetään aina käsittelyjen ulkopuolelle.
Ennen Iso Kaupinvaaran hakkuita Metsähallitus teki alueella kattavan lajistokartoituksen sekä vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventoinnin. Kohde ei täyttänyt vanhoille ja luonnontilaisille metsille asetettuja kansallisia kriteereitä. Metsätalouden ympäristöoppaan mukaisesti puunkorjuusta rajattiin pois lajistokeskittymiä, mikä laajentaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puustoisia yhteyksiä alue-ekologisessa verkostossa. Hakkuualueeseen ei sisältynyt lintujen pesimäaikarajoituksen piiriin kuuluvia metsiköitä. Todetut lintujen pesät rajattiin toimenpiteiden ulkopuolelle. Myös toiminnan ulkopuoliset luontokohteet ja läheiset suojelualueet turvaavat arvokasta lintulajistoa.
Mielipidekirjoituksessa viitataan vuodelta 1999 olevaan alue-ekologiseen suunnitelmaan ja siinä määriteltyyn monimuotoisuuden lisäämisalueeseen. Tuon jälkeen samaiselta monimuotoisuuden lisäämisalueelta on siirretty laajoja alueita lakisääteiseen suojeluun. Alue-ekologisia verkostoja tarkistetaan ja päivitetään jatkuvasti. Kohteita lisätään, ja toisaalta niitä myös poistetaan metsäluonnosta saatavan uuden, varmennetun tiedon perusteella: kehitämme toimintaamme tietoperusteisesti.
Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano on Metsähallitus Metsätalous Oy:n keskeinen tehtävä, jossa otetaan huomioon ekologisen kestävyyden lisäksi taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset kestävyyden osa-alueet. Erilaisten ja usein keskenään ristiriitaisten näkemysten yhteensovittaminen on Metsähallituksen toimintaa ohjaava periaate.
Metsähallitus Metsätalous Oy:n vuoropuhelu luontojärjestöjen kanssa on ollut rakentavaa, pitkäkestosta ja ratkaisunhakuista. Yhteisymmärrys on saatu aikaan suurimmassa osassa neuvotteluissa olleita hakkuukohteita kautta maan. Neuvotteluista huolimatta yksittäiset kohteet saattavat joskus jäädä erimielisiksi. Luontojärjestöjen huomiot ja antamat tiedot ovat johtaneet hakkuusuunnitelmien muutoksiin – kuten tässäkin tapauksessa – mistä kiitämme järjestöjä.
Kalle Eerikäinen
Aluejohtaja, Metsähallitus Metsätalous Oy