Metsähallituksen tilaama selvitys motorisoidun liiketoiminnan vaikutuksista Käsivarren erämaa-alueella osoittaa, että maastoliikenteellä on vaikutuksia etenkin porojen laidunkierron häiriintymiseen sekä rauhattomuuden lisääntymiseen vilkkaimmilla reiteillä. Samalla motorisoitu liiketoiminta tuo matkailuelinkeinolle uusia mahdollisuuksia ja monet yritykset osallistuvat vapaaehtoisesti pelastustehtäviin, mikä lisää turvallisuuden tunnetta alueella.
Moottorikelkkasafarit ja muu motorisoitu liikkuminen ovat kasvaneet Käsivarren alueella merkittävästi, erityisesti Haltille suuntautuvilla reiteillä ja kalastuskohteiden ympäristössä. Motorisoidun maastoliikenteen yleistyminen on jo muun muassa heikentänyt poronhoidon edellytyksiä, selviää Metsähallituksen teettämässä motorisoidun liiketoiminnan selvityksessä.
Selvityksessä kerättiin eri sidosryhmien näkemyksiä siitä, millainen motorisoitu liiketoiminta olisi alueella mahdollista nyt ja tulevaisuudessa; arvioitiin, toteutuuko Käsivarren erämaa-alueella erämaalain tavoitteet ja esitettiin keinovalikoima mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi.
Selvitys tehtiin tammi–marraskuussa 2025 FCG Finnish Rakennettu Ympäristö Oy:n asiantuntijatyönä. Aineistoa kerättiin kyselyillä, haastatteluilla, maastokäynneillä ja yleisötilaisuuksilla. Lisäksi hyödynnettiin Metsähallituksen aineistoja ja asiakaspalautteita.
Motorisoidulla liiketoiminnalla tärkeä merkitys yrityksille ja paikallisille
Selvityksen mukaan motorisoitu yritystoiminta ja muu motorisoitu maastoliikenne ovat toistaiseksi kestävällä tasolla, mutta sen lisääntyminen on jo heikentänyt poronhoidon edellytyksiä, saamelaiskulttuurin harjoittamista sekä vaikuttanut osalla retkeilijöistä luontokokemukseen.
“Metsähallitus on teettänyt selvityksen, sillä sen vastuulla on maankäytön ja siihen liittyvien intressien yhteensovittaminen, lupien myöntäminen ja niiden ehtojen valvonta. Selvitys on hyvä apu siinä, miten alueella voidaan ottaa huomioon maastoliikenteen vaikutus luontoon ja ihmisiin, ” kertoo palveluomistaja Elina Odé Metsähallituksen Luontopalveluista.
Samalla selvitys tuo esiin myös myönteisiä vaikutuksia. Motorisoitu liiketoiminta on vahvistanut alueen elinvoimaa ja tarjonnut matkailuelinkeinolle uusia mahdollisuuksia.
Paikallisille motorisoitu maastoliikkuminen on tärkeä liikkumisen muoto, ja yritykset osallistuvat vapaaehtoisesti pelastustehtäviin, mikä lisää turvallisuuden tunnetta erämaassa. Matkailu on kasvanut ja alkuperäinen erämaaluonto on pääosin säilynyt, mikä tukee erämaalain tavoitteita.
Selvityksen jatkotoimenpiteet tehdään yhteistyössä
Erämaalain tavoitteet, kuten luonnon säilyttäminen, poronhoidon turvaaminen ja saamelaiskulttuurin edistäminen, toteutuvat selvityksen perusteella Käsivarressa osittain. Jatkotoimenpiteille on siis tarvetta.
Selvityksen perusteella eri sidosryhmät toivovat alueelle enemmän valvontaa, ja safarilupien myöntämisen perusteisiin toivottiin vahvempia kriteereitä ja seurantaa.
“Tänä vuonna olemme alkaneet vaatia kaikilta safaritoimijoilta Tukesin ohjeiden mukaan turvallisuusdokumentaation toimittamisen, kun he ovat hakeneet Metsähallitukselta lupaa safaritoimintaan” Odé kertoo.
Selvityksen tuloksien jatkotoimenpiteitä varten Metsähallitus kokoaa yhteen tilaisuuden, johon kutsutaan paikallisia toimijoita ja selvityksessä haastateltuja. Tilaisuudessa käydään läpi selvityksen tulokset yksityiskohtaisemmin ja sovitaan aineiston jatkotyöstöstä yhdessä.
“Ratkaisuja haetaan myös yhdessä muiden viranomaisten, kuten Tukesin, valvontaviranomaisten sekä Elyn, kanssa, “ Odé kertoo.
Motorisoidun liiketoiminnan selvitys Käsivarren erämaa-alueella julkaistaan Metsähallituksen julkaisut.metsa.fi-verkkosivuilla arviolta alkuvuoden 2026 aikana.
Lisätietoja
- Elina Odé, palveluomistaja, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358406328408, elina.ode@metsa.fi
- Metsähallituksen käyntimäärätilanne
- Käsivarren erämaa (luontoon.fi)