Liito-oravan suojeleminen edellyttää selkeämpiä ohjeita ja enemmän neuvontaa maanomistajille ja maankäytön toimijoille. EU-rahoitteinen Liito-orava-LIFE-hanke on yli kuuden vuoden ajan edistänyt erittäin uhanalaisen lajin suojelua käytännön toimilla ja kokoamalla tietoa eri kohderyhmille. Taantuvan lajin hyväksi tarvitaan silti edelleen paljon työtä.
Liito-orava-LIFE kokosi yhteen keskeiset lajin tulevaisuuteen vaikuttavat toimijat Suomessa ja Virossa. Tiiviin yhteistyön ja laajan asiantuntijajoukon keskeiset opit on nyt koottu hankkeen loppujulkaisuihin, joiden tarkoituksena on opastaa erityisesti maanomistajia ja maankäytöstä vastaavia toimijoita.
Lisäksi viranomaisille ja päättäjille laadittiin suositukset, jotka ovat oleellisia lajin säilymisen kannalta.
“Keskeisiä suosituksiamme on, että Suomessa tarvitaan toimijoille ja maanomistajille entistä selkeämpiä ohjeita ja enemmän neuvontaa liito-oravan huomioimiseen. Kantaa täytyy myös seurata ja suojelun onnistumista arvioida jatkuvasti. Tiukasta suojelusta huolimatta liito-oravakanta taantuu edelleen”, toteaa projektipäällikkö Eija Hurme Metsähallituksen Luontopalveluista.
Koulutuksissa yli 3 000 osallistujaa
Liito-oravan elinoloja on hankkeessa parannettu monin tavoin. Suomessa ja Virossa turvattiin lajin elinolosuhteita yli 80 talousmetsässä ja 20 kaupunkimetsässä, istutettiin puita 11 uudeksi kulkuyhteydeksi, ripustettiin yli 340 pesäpönttöä ja perustettiin yli 33 hehtaaria uusia suojelualueita. Lisäksi tehtiin 250 kouluvierailua, 130 muuta tapahtumaa sekä 4 näyttelyä. Hankkeessa tehtiinkin merkittävää ympäristökasvatusta.
Konkreettisten toimien ohella hankkeessa on edistetty muutosta erityisesti tiedon ja osaamisen tasolla, jotta liito-oravan elinympäristövaatimukset osattaisiin huomioida paremmin maankäytön suunnittelussa. Liito-oravan tulevaisuus riippuu siitä, millaisia ratkaisuja metsien käytössä ja kaupunkisuunnittelussa tehdään.
“Liito-orava-LIFE-hanke on ollut merkittävä koulutushanke. Kymmeniin maastokoulutuksiin ja webinaareihin on osallistunut yli 3 000 metsäalan ammattilaista ja maanomistajaa. Lisäksi maanomistajille on järjestetty Suomessa ja Virossa yli 350 henkilökohtaista neuvontatapaamista. Tämä on lisännyt tietoisuutta siitä, mitä liito-oravan suojelu edellyttää”, Hurme kertoo.
Voimaa yhteistyöstä
Hankkeessa oli mukana 18 organisaatiota Suomesta ja Virosta. Jokainen kumppani antoi oman panoksensa hankkeeseen. Esimerkiksi Suomen metsäkeskus järjesti kaksivuotisen koulutuskierroksen ympäri Suomen.
”Koulutimme metsäalan ammattilaisia, metsänomistajia sekä metsäalan opiskelijoita liito-oravan elinympäristöjen tunnistamiseen, metsänkäsittelyvaihtoehtoihin, talousmetsien luonnonhoitoon sekä suojelumahdollisuuksiin. Hanke on ollut todellinen yhteistyöhanke – Liito-orava-LIFE todisti, että yhdessä voimme olla niin paljon enemmän”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Hanna Korpinen Suomen metsäkeskuksesta.
Maankäytön suunnittelun tueksi on laadittu myös viisi käytännön opasta ja lähes 90 liito-oravan huomioivaa metsäsuunnitelmaa oikeille kohteille. Lisäksi hankkeessa on kehitetty inventointimenetelmiä.
“Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen lisääminen liito-oravan käyttämillä alueilla olisi tärkeää. Kaiken puuston ei tarvitse niilläkään olla järeää sekametsää, kunhan ekologinen toiminnallisuus säilyy. Merkittävää on ollut myös projektin edistämä koira-avusteisen liito-oravakartoituksen käyttöönotto. Menetelmän avulla voidaan kartoittaa tehokkaasti liito-oravia vuodenajasta riippumatta. Porin kaupunki on käyttänyt menetelmää useissa kohteissa”, toteaa ylitarkastaja Iiro Ikonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kaupungeista mukana hankkeessa olivat Espoon, Kuopion ja Jyväskylän kaupungit.
“Antoisinta on ollut yhteistyö muiden kaupunkien ja hankekumppaneiden kanssa. Olemme oppineet toisiltamme paljon liito-oravan elinympäristöjen turvaamisesta kaupungeissa ja tehneet yhteistyössä ‘Liito-oravan huomioiminen kaupunkisuunnittelussa’ -oppaan. Hankkeen puitteissa on lisäksi ollut mahdollista toteuttaa liito-oravien seurantaa hankekohteilla useana vuotena ja siten saada uutta tietoa kaupungeissa elävistä liito-oravista”, kertoo ympäristönsuojelusuunnittelija Anniina Le Tortorec Kuopion kaupungilta.
Lisätietoja
Eija Hurme, projektipäällikkö, Metsähallitus Luontopalvelut, 040 486 0563, eija.hurme@metsa.fi
Iiro Ikonen, ylitarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus, 0295 022 869, iiro.ikonen@ely-keskus.fi
Hanna Korpinen, luonnonhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus, 050 472 2539
hanna.korpinen@metsakeskus.fi
Anniina Le Tortorec, ympäristönsuojelunsuunnittelija, Kuopion kaupunki, 044 718 2143, anniina.letortorec@kuopio.fi
Liito-orava-LIFE-hankkeen kumppaneiden yhteystiedot ja toimet hankkeen aikana
Hankkeessa on tuotettu lukuisia oppaita
Hankkeen loppujulkaisut
Kaikki hankkeessa tuotetut oppaat ja muut julkaisut
Liito-orava-LIFE-hankkeen tavoitteena on ollut liito-oravan suojelun parantaminen lajin levinneisyysalueella koko EU:ssa eli Suomessa ja Virossa. Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimassa hankkeessa oli mukana 18 organisaatiota, joista neljä Virosta. Hanke alkoi vuonna 2018 ja päättyi 31.3.2025. Hankkeen budjetti oli 9 miljoonaa euroa.
