Korouoman upea rotkolaakso Posiolla on noussut yhdeksi Lapin suosituimmista luontokohteista. Vuonna 2024 alueella vieraili jo 68 000 kävijää – enemmän kuin Riisitunturin kansallispuistossa. Erityisesti kansainväliset matkailuyritykset tuovat paikalle paljon ryhmiä. Alueella toimii 49 Metsähallituksen sopimusyritystä, joista 19 on kansainvälisiä.
– Matkailualan noste on ollut suurta Posiolla ja koko Lapissa. Posiolla matkailualan työpaikat ovat kolmikertaistuneet viimeisten vuosien aikana ja matkailun investoinnit ovat historian suurimmat, Posion kunnanjohtaja Pekka Jääskö iloitsee.
– Jotta Korouoman käyttö olisi kestävää ja suunnitelmallista, olemme laatineet maankäytön ja matkailun yleissuunnitelman yhteistyössä Posion kunnan ja alueen yrittäjien kanssa, Metsähallituksen alueidenkäytön johtava asiantuntija Tanja Hämäläinen kertoo.
Suunnittelualue rajautuu suojelualueen ulkopuolelle, ja sillä tarkastellaan matkailurakentamisen ja toimintojen mahdollisuuksia. Suojelualueella on oma hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka päätavoitteet keskittyvät luonnonarvojen säilyttämiseen, vastuulliseen virkistyskäyttöön ja kestävään luontomatkailuun.
– Maankäytön ja matkailun yleissuunnitelma rakentuu niin, että siinä osoitetaan matkailun liiketoiminnoille omat alueensa, jotka pyritään toteuttamaan tiiviisti. Matkailuyritysten ohjelmapalvelureittejä kehitetään Ahvenlammen suuntaan ja alueelle varataan tilaa ohjelmapalveluille (kodat tms.). Rakentaminen perustuu kestävyyteen ja puurakentamiseen – tavoitteena pitkäikäiset, energiatehokkaat ja maisemaan sulautuvat rakennukset, Hämäläinen selvittää.
Matkailurakentamisen ydinalueelle suunnitellut toiminnot
- Basecamp-tukikohta: ruokailu, keittiö, välinevuokraus, varasto, vaunupaikat ja luonnonläheinen majoitus
- Saukkovaaran luontoelämyskohde: kevytrakenteiset revontulikodat ja elämysmajoitus
- Erähotelli: 1200 k-m², 20 huonetta
- Majoitusrakentaminen: 2400–3000 k-m², mökit/huoneistot (n. 40 kpl)
– Meidän näkökulmastamme on hienoa, että Korouoman aluetta kehitetään kokonaisvaltaisena alueena. Alueella olisi mahdollisuuksia vahvalle, kestävälle kasvulle, jos se toteutetaan yhteistyössä alueen luontoarvoja ymmärtäen ja kunnioittaen, Irma Iinatti Korouoman eräkahvilasta kertoo.
– Mielestämme on tärkeää, että Korouomaa kehitetään niin että paikallisuus, perinteet, kulttuurihistoria ja aitous ovat kärkisuunnitelmissa mukana, Iinatti jatkaa.
Korouomassa on myös yleisiä kehittämistarpeita, jotka Metsähallitus ja kunta pyrkivät ratkaisemaan. Metsähallitus ja Posion kunta ovat yhteistyössä parantaneet sisääntulotien levennyskohtia turvallisuuden parantamiseksi alueella. Toinen tärkeä asia on kunnallistekniikan puuttuminen eli sähkön ja veden saanti sekä jäteveden käsittely.
– Uskomme, että Korouomassa on sellainen potentiaali matkailukohteena, että useamman yrityksen on mahdollista toimia siellä liiketaloudellisesti kannattavasti, kun ensin luomme sinne mm. kaavoituksen kautta mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja investointeihin, Hämäläinen ja Jääskö arvioivat.
Lisätiedot
Alueidenkäytön johtava asiantuntija Tanja Hämäläinen, Metsähallitus
tanja.hamalainen@metsa.fi | 040 186 9339