Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnittelun välitarkastelussa nousi esiin useita alueelle keskeisiä haasteita: ilmastonmuutoksen vaikutukset, matkailun kasvu sekä valtionhallinnon säästötoimet.
Vuosille 2022–2027 laadittu luonnonvarasuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Lapin paliskunnan valtion maa- ja vesialueilla. Suunnittelua tehtiin tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa työpajojen ja teemaryhmien kautta. 26.-27.1. Inarissa järjestetyssä välitarkastelussa toimijat kokoontuivat jälleen yhteen tarkastelemaan luonnonvarasuunnitelman tilannetta vuorovaikutukseen ja konfliktien ratkaisuun erikoistuneen toimiston Akordin fasilitoimana.
Luonnonvarasuunnitelman yhteensä 93 toimenpiteestä 85 on saatu valmiiksi tai etenee suunnitellussa aikataulussa, 8 toimenpiteen toteutus on puutteellinen tai ei ole vielä aloitettu. Osallistujat korostivat avoimen keskustelun ja välitarkastelun välttämättömyyttä. Epävarmassa yhteiskunnallisessa tilanteessa paikallinen kasvokkainen yhteistyö koettiin erityisen tärkeäksi.
Luonnonvarasuunnitelman projektipäällikkönä toiminut Metsähallituksen yhteyspäällikkö Olli Lipponen piti kumppaneilta saatua palautetta merkittävänä. Hän muistutti, että saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelma on erityinen, koska yli 90 prosenttia alueesta on valtion maata. Tämän vuoksi Metsähallituksen toimilla – ja toimilla, jotka jätetään tekemättä – on suuri merkitys. Lipposen mukaan suunnitelmakaudella on saavutettu merkityksellisiä tuloksia, vaikka työtä yhä riittää.
Metsästyspaineet, matkailu ja ilmastonmuutos puhuttivat
Aiemmin vaikeita metsien käyttöön liittyneitä konflikteja on pystytty lieventämään Metsätalous Oy:n toiminnan muutoksilla, joista yhteistyöryhmän jäsenet antoivat kiitosta. Erityistä arvostusta sai sitoutuminen kuuntelevaan työskentelytapaan ja hakkuiden toteuttaminen vain paliskuntien suostumuksella.
Keskusteluissa korostuivat erityisesti metsästyksen, kalastuksen ja maastoliikenteen sääntelyyn ja valvontaan liittyvät huolenaiheet. Ulkopaikkakuntalaisten metsästyspaineen, valvonnan puutteiden ja metsästyskoirien määrän koettiin heikentävän riistakantoja ja haittaavan poronhoitoa. Myös poronhoitoon kohdistuvat muut maankäytön paineet – kuten matkailu, maastoliikenne ja rakentaminen – nousivat voimakkaasti esiin.
Matkailun nopea kasvu koettiin monin paikoin resursseja ylittäväksi, ja sen vaikutuksia ympäristöön ja paikallisiin elinkeinoihin pidettiin merkittävinä. Lisäksi keskusteluissa korostui ilmastonmuutoksen vaikutusten lisääntyminen sekä tarve hyödyntää ajantasaista tutkimustietoa päätöksenteossa.
Retkeilyinfrastruktuurin ja Luontopalvelujen rahoituksen vahvistaminen nähtiin tärkeänä alueen elinvoiman kannalta, erityisesti autiotupien, opastuksen ja reittien ylläpidon osalta. Osallistujien mukaan rahoitusleikkaukset ovat heikentäneet palvelutasoa ja turvallisuutta.
Lisätietoa: Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteyspäällikkö Olli Lipponen, olli.lipponen@metsa.fi, +358407384408
