Korsnäsin merituulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä asukaskysely toteutettiin loppuvuodesta 2025, ja se keräsi runsaasti vastauksia lähialueen vakituisilta ja vapaa-ajan asukkailta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää alueen nykyistä käyttöä sekä asukkaiden näkemyksiä hankkeen mahdollisista vaikutuksista elinoloihin, ympäristöön ja virkistyskäyttöön.
Tiedote kyselystä lähetettiin 2481 kotitalouteen ja julkaistiin mm. paikallisissa lehdissä. Kyselyyn vastasi 630 henkilöä. Metsähallituksen projektijohtaja Heini Passoja pitää vastausmäärää hyvänä: ”Asukaskysely on paikallisille yksi tapa vaikuttaa ja tuoda esiin näkemyksensä hankkeesta. Kysely selkeästi herätti kiinnostusta, ja vastausmäärä antaa hyvän pohjan asukkaiden näkemysten tarkastelulle.”
Noin 40 prosenttia vastauksista tuli korsnäsläisiltä. Passojan mukaan vastaukset analysoidaan huolellisesti ja yhteenveto niistä sisällytetään ympäristövaikutusten arviointiselostukseen, jonka julkaisu ajoittuu aikaisintaan vuoteen 2027. YVA-työ etenee parhaillaan sekä merialueella että mantereella ja aikatauluun vaikuttaa mahdollinen lisäselvitysten tarve.
Yleisötilaisuudet keräsivät väkeä
Kyselyn rinnalla järjestettiin yleisötilaisuuksia eri kunnissa. Tilaisuudet vetivät paikalle runsaasti hankkeesta kiinnostuneita asukkaita ja keskustelu oli vilkasta. Esille nousi erityisesti kysymyksiä sähkönsiirrosta ja tuulivoimaloiden näkyvyydestä.
Alla on koottu vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, joita tilaisuuksissa esitettiin.
Miksi sähkönsiirtoa ei voida toteuttaa merikaapelointina Kristiinankaupunkiin?
Merikaapeleiden pituudeksi merisähköasemalta Kristiinankaupunkiin tulisi yli 80 kilometriä, mikä tekisi ratkaisusta taloudellisesti kannattamattoman ja teknisesti haastavan. Vikatilanteiden korjaaminen merenpohjassa on huomattavasti vaikeampaa kuin ilmajohdoissa. Lisäksi rannikon Natura 2000 -alueet ja muut suojelualueet rajoittavat merikaapelointia merkittävästi.
Onko yhteispylväiden käyttö mahdollista?
Nykyinen sähköjärjestelmä sallii enintään 1300 megawatin siirtämisenyhdellä voimajohdolla. Tätä rajaa ei voida ylittää sähköjärjestelmän käyttövarmuutta vaarantamatta, joten hankkeelle on rakennettava oma erillinen voimajohto.
Kuinka leveitä sähkölinjoista tulee?
Hankkeessa tuotettu sähkö siirretään kantaverkkoon enintään kahdella 400 kV voimajohdolla. Uuden 400 kV voimajohdon puuton johtoaukea on noin 42 metriä. Mikäli rakennetaan kaksi rinnakkaista johtoa, leveys kasvaa noin 83 metriin. Lisäksi molemmille puolille tulee 10 metrin reunavyöhykkeet. Jos uusi johto rakennetaan olemassa olevan rinnalle, tarvitaan noin 41 metriä uutta johtoaukeaa.
Kuka tekee lopullisen valinnan sähkönsiirtoreitistä?
Olennainen tekijä sähkönsiirtoreitin valinnassa on liityntäpiste kantaverkkoon. Fingrid määrittää liityntäpisteen hankeluvan hakemisen jälkeen. Hankeluvan hakemisen edellytyksenä on Korsnäsin kunnan hyväksyntä merituulivoimapuiston kaavalle. Hankekehittäjä Vattenfall valitsee toteutettavan reitin perustuen tekniseen ja taloudelliseen toteutettavuuteen sekä ympäristön, asutuksen ja maankäytön suunnitelmien asettamiin reunaehtoihin.
Miten tuulivoimalat näkyvät maisemassa?
Näkyvyyttä selvitetään YVA-menettelyssä näkemäalueanalyysillä. Voimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat vuodenajat, sääolosuhteet ja valaistus. YVA-selostuksessa esitetään havainnekuvia, joissa voimalat on mallinnettu valokuviin eri katselupisteistä, jotta vaikutuksia maisemaan voidaan arvioida kattavasti.