Kulttuuriperintöinventointi 2010-2015
Valtion monikäyttömetsissä toteutettiin vuosina 2010-2015 Kansallinen metsäohjelma 2015:n mukainen kulttuuriperintöinventointihanke, jossa talouskäytössä olevia metsiä sekä kitu- ja joutomaita inventoitiin yhteensä lähes neljän miljoonan hehtaarin verran aina Saaristomereltä Inariin. Hankkeen aikana valtion monikäyttömetsistä dokumentoitiin yli 10 000 kohdetta, jotka sisälsivät yli 100 000 yksittäistä rakennetta. Inventoinnissa kerättiin tietoa valtion maiden erityyppisistä kulttuuriperintökohteista kivikaudelta aina 1900-luvulle asti. Vanhimmat kohteista olivat lähes 10 000 vuoden takaa ja nuorimmat 1960-luvulta.
Hankkeessa toimi neljä erikoissuunnittelijaa, jotka olivat koulutukseltaan arkeologeja. Heidän lisäkseen palkattiin vuosittain arkeologeja ja harjoittelijoita töihin eri puolille Suomea. Inventointi oli Suomen historian laajin ja ensimmäinen, jossa otettiin huomioon myös metsien nuorempi kulttuuriperintö. Rahoittajana toimi Metsähallituksen Metsätalous-yksikkö.
Uutta tietoa Suomen varhaisimmasta asutusvaiheesta
Lapissa hankkeessa löydetyt asuinpaikat siirsivät asutuksen varhaisinta tunnettua vaihetta jopa 1 000 vuotta vanhemmaksi ja Pohjanmaalta ja Taivalkoskelta löydetyt asuinpaikat osoittautuivat alueen tähän mennessä vanhimmiksi. Myös Ilomantsissa sijainneen Muinais-Koitereen varhaishistoria tunnetaan hankkeen myötä paremmin. Järven rannoilta löytyi lähes 10 000 vuotta vanhoja asuinpaikkoja, joilla luulöytöjen perusteella oli herkuteltu hauella.
Nuorempi kulttuuriperintö inventoitiin viime hetkellä
Hankkeessa dokumentoitu metsien nuorempi kulttuuriperintö sisältää pääasiassa 1900-luvulle ajoittuvia rakennusten jäännöksiä, uittoon ja metsätöihin liittyviä rakennelmia sekä toisen maailmansodan aikaisia kohteita. Nämä puusta tai kivestä tehdyt rakennelmat ovat katoamassa metsiin, joten inventointi toteutettiin viime hetkellä. Hankkeessa kerättiin paikkatiedon lisäksi kohteisiin liittyviä tarinoita, joissa seikkailevat niin tietäjät kuin karhunmetsästäjätkin.
Kulttuuriperintö osana metsien kestävää käyttöä
Inventoinnilla edistettiin Metsähallituksen metsien kestävää käyttöä ja sen avulla täytettiin muinaismuisto-, rakennusperintö-, maankäyttö- ja rakennuslakien sekä metsäsertifioinnin velvoitteet ja turvattiin kulttuuriperintökohteiden säilyminen. Kulttuuriperintökohteita voidaan lisäksi hyödyntää niin matkailun kehittämisessä kuin opetuksessa ja tutkimuksessakin.
Materiaalit
Kadonneen kulttuuriperinnön metsästäjät (blogi, viimeinen päivitys vuonna 2015)
Metsiin kadonneet -kirja (e-julkaisu)
Metsiin kadonneet – Valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointihanke 2010-2015
Tutustu hankkeen taustoihin ja tuloksiin. Kirjassa myös retkikohteita Salosta Inariin saakka.
Hankkeen aineistot
Hankkeen inventointiraportit on toimitettu Museovirastoon ja löytyvät heidän tietokannastaan (eivät yhtenä kokonaisuutena). Kaikki raportit on myös listattu Metsiin kadonneet -teoksen loppuun (s. 82-87) ja löytyvät Metsähallituksen arkistosta. Inventoiduista kohteista otetut kuvat ovat vapaasti kaikkien katsottavissa ja käytettävissä Kantapuu.fi-palvelussa Suomen Metsämuseo Luston kokoelmissa. Tutkijoilla on myös mahdollisuus tilata käyttöönsä inventointihankkeessa dokumentoitujen kohteiden paikkatiedot digitaalisessa muodossa.
Valokuvat Luston kuvakokoelmissa
Inventointihankkeen noin 40 000 valokuvaa on tallennettu Kantapuu.fi-palveluun Suomen Metsämuseo Luston kuvakokoelmiin. Kuvia voi hakea Kantapuusta kuvahaun kautta kirjoittamalla kokotekstihakukenttään ”kulttuuriperintö” ja valitsemalla museoksi Lusto – Suomen Metsämuseo.
Verkossa olevia kuvia saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä, eikä kuvia muunnella. Kuvista voi myös tilata painokelpoisia kopioita Lustosta.
Kulttuuriperintökohteiden paikkatiedot tutkimuskäyttöön
Inventoinnissa dokumentoitujen kulttuuriperintökohteiden paikkatietoja tutkimuskäyttöä varten voi pyytää Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamolta (antti.otsamo@metsa.fi). Aineisto toimitetaan shape-tiedostoina.
Metsiin kadonneet -posterinäyttely
Hankkeen jälkeen Metsähallitus ja Kansallisarkisto toteuttivat yhteistyönä näyttelyn Metsiin kadonneet – Försvunna i Skogar.
Näyttelystä saattoi löytää vastauksen vaikkapa seuraaviin kysymyksiin: Miltä näyttää 9 500 vuotta vanha majavan olkaluu? Entä 70 vuotta sitten neuvostosotilaiden käyttämä voimisteluhevonen? Mitä 1700-luvun mestauspaikalta Pohjanmaalta löydettiin?
Posterinäyttelyyn koottiin Suomen kautta aikojen laajimman kulttuuriperintöinventointihankkeen kiinnostavimpia löytöjä, joita esiteltiin valokuvien, tekstien ja vanhojen karttojen avulla.
Tarinoita puun takaa
Monikäyttömetsistä inventoidut muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteet kertovat ihmisen ja luonnon välisestä vahvasta siteestä ja luonnon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Metsän ja veden antimet houkuttelivat jo Suomen varhaisimpia asukkaita noin 9 500 vuotta sitten aina Pohjanmaalle ja Tunturi-Lappiin saakka. Asuinpaikoilta löydetyt palaneen luun palaset kertovat ihmisten kalastaneen haukea ja metsästäneen majavaa, peuraa ja hirveä.
Metsästyksen ja kalastuksen lisäksi metsät ovat tarjonneet pohjan uusille elinkeinoille ja elintason parantamiselle. Vaaroille raivatuista kaskipelloista on merkkinä peltoröykkiöiden reunustamia reheviä aukeita ja rakennuksista kivijalkoja sekä kivistä tehtyjä uuneja.
Luonnosta on peräisin myös Suomen ensimmäinen vientituote: terva. Tervanpoltto näkyy Pohjanmaan ja Kainuun metsissä tuhansina tervahautoina ja satoina pieninä tervapirtteinä. Tervan lisäksi rautateollisuus tarvitsi 1800-luvulla metsistä saatavaa hiiltä ja vanhoja rautaruukkeja ympäröivät hiilimiilut ja miilunpolttajien majat erottuvat edelleen maastossa.
Luonto on kaiken hyvän lisäksi ollut ihmiselle myös arvaamaton ja pelottavakin. Halla on vienyt sadon ja järvi tai kaatuva puu talon isännän tai metsässä kulkijan. Metsistä kartoitetut vainajien muistoksi tehdyt karsikkopuut, haudat ja hautasaaret kertovat elämän toisesta puolesta.
Monikäyttömetsät kätkevät sisäänsä myös paljon toisen maailmansodan aikaista vaiettua historiaa, kuten vankileirejä, hautoja ja neuvostopartisaanien tukikohtia. Sotien jäljet näkyvät yhä Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa lukuisina puolustusasemina, panssariesteinä ja juoksuhautoina.
Mitä inventoinnin jälkeen?
Suuren inventointihankkeen jälkeen havainnot paikkatietopalvelussa ovat esimerkiksi valtion maiden käyttöä suunnittelevien jokapäiväisessä käytössä. Kohteen huomiointi riippuu sen ominaisuuksista. Joidenkin kohteiden huomiointi vaatii esimerkiksi sen rajaamisen työkohteiden ulkopuolelle, toisinaan taas kulttuuriperintökohteen säilymisen kannalta tarpeellinen hoito on poistaa puut sen ympäriltä, jotta niiden juuret eivät puun kaatuessaan vahingoita jäännöstä. Kohteita voidaan myös esimerkiksi merkitä tekemällä tekopökkelöitä.
Mikäli valtion mailta löytyy metsätaloustoimien suunnittelun yhteydessä uusia kohteita, ne lisätään paikkatietoon ja huomioidaan kohteen maankäytön suunnittelussa.
Voit lukea lisää kulttuuriperintökohteiden huomioimisesta metsätaloustoimien yhteydessä: