Puuverhoiltu matala rakennus.
Tunturi-Lapin luontokeskus. Photo: Juha Kalaoja.

Uutisia

Hilijalanjäljen pienentäminen eteni

Kansallispuiston fossiiliset hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 30 suomalaisen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä.

Öljylämmityksestä luopuminen pienentää hiilijalanjälkeä 45 % (tiedote 17.9.2021)

AFRY Oy:ltä hiilijalanjäljen laskelmat

AFRY Finland Oy (ent. Pöyry Oy) valikoitui kilpailutuksen jälkeen hiilijalanjälkilaskelmien toteuttajaksi Pallas–Yllästunturin kansallispuistolle ja mukana oleville yrityksille. AFRY suorittaa laskelmat ISO/TS 14067  tai 14069 -standardin mukaisesti ja luo pitkän tähtäimen toimenpide- ja investointisuunnitelmat sekä kansallispuistolle että mukana oleville yrityksille. AFRY tulee toteuttamaan myös kolme avointa työpajaa joista ensimmäinen on suunniteltu järjestettävän kesäkuun 2020 ensimmäisellä viikolla.

Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hiilijalanjälkeä pienennetään. Enontekiön Hetassa ja Muonion Pallasjärvellä on kokeiltu maalämmön ja aurinkoenergian yhdistämistä ja uusien aurinkoenergiaratkaisujen toimivuutta pohjoisen Lapin kylmissä ja lumisissa olosuhteissa.

Ilmastonmuutoksen torjunta on suurimpia haasteitamme ja siihen haasteeseen tarttuu myös Pallas–Yllästunturin kansallispuisto ja yhteistyöyrittäjistä kansallispuiston kumppani -tasoa tavoittelevia yrityksiä, joista moni on jo aiemminkin tehnyt paljon työtä ympäristön- ja ilmaston suojelemiseksi.

Matkakohteen vastuullisuus vaikuttaa yhä enemmän matkailijan valintoihin. Suunniteltujen toimien myötä kansallispuiston ja sen ympäristön maine kansainvälisen luontomatkailun kärkikohteena vahvistuu.

Aurinkopaneeleja testattiin, hiilijalanjälkeä mitattiin

Kansallispuiston rakennuksissa testattiin tekniikaltaan edistyksellisimpiä aurinkopaneeleja yhdistettyinä maalämpöön suuressa Tunturi-Lapin luontokeskuksessa ja pienessä, omakotitalon kokoisessa Pallasjärven toimisto- ja majoitusrakennuksessa. Molemmat rakennukset ovat olleet öljylämmityksen varassa, ja öljylämmityksen korvaamalla kansallispuiston hiilijalanjälki pienenee roimasti. Lisäksi vältetään öljyn kuljettamisesta ja varastoinnista sekä lämmitysjärjestelmän säiliöiden täyttämisestä aiheutuva ympäristöriski.

Ensimmäisenä selvitettiin Pallas–Yllästunturin kansallispuiston ja kumppaniyrittäjistä Harrinivan, Safartican, Levi Ski Resortin, Hiihtokeskus Iso-Ylläksen, Cape Laplandin sekä Jounin kaupan hiilijalanjäljet. Sen jälkeen tehtiin suunnitelmat hiilijalanjälkien pienentämiseksi ja aloitettiin toimet. Näitä tarvitaan, kun kansallispuisto ja mukana olevat kumppaniyritykset hakevat yhdessä ISO SO/TS 14067 tai 14069 sertifikaattia, joka on luotu hiilijalanjäljen arviointiin ja pienentämiseen. Sertifikaatin hakua yhtenä kokonaisuutena ei ole vielä maailmalla koskaan ennen haettu.

Työpajoissa tarjottiin kaikille kansallispuiston yhteistyöyrittäjille tietoa ympäristöstandardeista sekä hiilijalanjäljen seurannasta ja pienentämisestä. Lisäksi selvitettiin rahoitusmahdollisuudet investoinneille, joita yritysten hiilijalanjälkien pienentäminen vaatii.

Hankkeen kesto ja rahoitus

Tobe Low Carbon -hankkkeen toiminta-aika oli 1.3.2019–31.12.2021. Euroopan unionin aluekehitysrahaston osuus oli 387 794 € ja Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitus 126 448 €. Kumppaniyritykset osallistuivat 28 800 € panoksella. Valvovana viranomaisena toimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Yhteystiedot

Projektikoordinaattorina toimi puistomestari Henri Arponen
Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut
Yllästunturin luontokeskus Kellokas, Äkäslompolo
henri.arponen@metsa.fi

Päivitetty viimeksi 11.2.2022