Veden alla otettu kuva kalliosta, jossa kasvaa värikkäitä leviä. Kuvan päällä on teksti Itämeren onnellistajat.
Kuva: Metsähallitus.

Itämeremme ja sen luonto on ainutlaatuista. Yhteistä mertamme uhkaavat kuitenkin monet asiat, kuten ilmastonmuutos ja ihmistoiminta. Toivoa kuitenkin on!

Biodiversea-hanke (2021–2029) on Suomen suurin voimanponnistus Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Kahdeksan organisaation yhteinen hanke kokoaa asiantuntijat ja heidän osaamisensa yhteen Itämeren puolesta.

Itämerta auttaakseen ei tarvitse biologin tutkintoa, vaan jokainen voi tehdä osansa! Tarvitsemme kaikki mukaan luontokadon pysäyttämiseksi yhteisellä Itämerellämme. Lue alta vinkkejä siihen, mitä juuri sinä voit tehdä Itämeren ja meriluonnon puolesta ja tulla Itämeren onnellistajaksi!

Näitä asioita juuri sinä voit tehdä Itämeren hyväksi

Aja hiljaa saaristossa

Metsähallituksen vene kulkee hiljaa saaristossa kyydissään kaksi ihmistä. Meri on tyyni ja taustalla on kalliosaaria.
Kuva: Heidi Arponen / Metsähallitus.

Kun vähennät veneilynopeutta, suojelet luontoa! Hiljaisempi ajovauhti tuottaa vähemmän melua niin pinnan alla kuin päälläkin sekä muokkaa perenpohjaa vähemmän. Hiljennä siis tahtia erityisesti mereisillä luonnonsuojelualueilla. Tutustu veneilyetikettiin (luontoon.fi).

Meriverkko punoo meritoimijat yhteen

Ylhäältä päin kuvattu suppailija tutkii vesikiikarilla meren pohjaa.
Kuva: Jaakko Haapamäki / Metsähallitus.

Meriverkko on avoin ja maksuton yhteistyöverkosto Itämeren meriluonnosta ja sen suojelusta kiinnostuneille tahoille. Meriverkko toimii meriluonnon puolesta jakamalla ajankohtaista tietoa Itämerestä sekä edistämällä rannikolla ja merellä toimivien tahojen yhteisteistyötä ja verkostoitumista. Liity mukaan Meriverkon toimintaan(link.webropolsurveys.com).

Auta tutkijoita – ilmoita roskahavaintosi

Piirroksessa on roskista koostuva peikko, jolla on olallaan haavi.
Rosgis-palvelun maskotti. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

Rosgis-palveluun ympäri Suomea ilmoitettujen havaintojen avulla roskien reitit voidaan tutkia ja tukkia. Lähetä sinäkin roskahavaintosi rosgis.syke.fi-verkkopalvelussa ja auta tutkijoita. Kerää myös roskat pois mahdollisuuksien mukaan!

Vapaa-ajankalastajien tiedoilla on merkitystä

Tutkija pitää käsissään meriharjusta ja tarkastelee sen evän kokoa.
Kuva: Lari Veneranta / Luonnonvarakeskus.

Luken toteuttaman Omakala-palvelun avulla vapaa-ajankalastajat voivat ilmoittaa kalasaalistietonsa. Tietoa hyödynnetään tutkimus- ja viranomaistoiminnassa muun muassa kalakantojen kestävän käytön suunnittelussa ja päätöksenteon tukena. Merellä erityisen kiinnostavia ovat muun muassa meriharjusta koskevat tiedot. Ilmoita kalasaalistietosi (omakala.fi).

Itämeren yksinäinen pyöriäinen

Pyöriäisen selkä veden pinnalla.
Kuva: Olli Loisa / Turun ammattikorkeakoulu.

Tiesitkö, että Itämeren asukkaisiin kuuluu oma valaslaji? Äärimmäisen uhanalaisen pyöriäisen (Phocoena phocoena) kannan arvioidaan olevan vain noin 500 yksilöä. Turun ammattikorkeakoulu tutkii pyöriäistä akustisella seurannalla, mutta kanta-arvioissa hyödynnetään myös kansalaishavaintoja. Jos siis huomaat Itämerellä valasmaista pyörähtelyä, ilmoita havaintosi (Linkki tulossa).

Luonnontila kunniaan

Erilaisia ja erivärisiä niittykukkia.
Kuva: Laura Lehtonen / Metsähallitus.

Luonnontilainen ympäristö ylläpitää monimuotoisuutta. Siivoa roskat, mutta anna kukkien kukkia ja villin luonnon rehottaa. Luonto kiittää, kun jättää haravoinnin ja ruohonleikkuun vähemmälle.

Mitä merenpohja kertoo Itämerestä?

Tutkija ottaa kuvaa Itämeren rannan sedimentistä.
Kuva: Geologian tutkimuskeskus.

Itämeren pohjalla tapahtuu enemmän kuin arvaat. Kohoumia, syvänteitä, sedimenttejä ja kallioita. Merigeologit kurkkaavat pintaa syvemmälle, jotta ymmärrämme meriympäristöä paremmin ja osaamme käyttää merialueita viisaammin. Tutustu Geologian tutkimuslaitoksen työhön (gtk.fi).

Merialueen suojelijaksi yhdessä BSAG:n kanssa

Pieni kylä mataline, perinteisine taloineen kallioisella saarella.
Kuva: Ossi Saarinen.

Baltic Sea Action Group auttaa merialueiden omistajia suojelemaan arvokkaat vesialueensa. Vedenalainen lajikirjo on usein rikkainta saariston matalissa rantavesissä. Saariston asukkaat ja mökkiläiset voivat auttaa Itämerta perustamalla yksityisen merensuojelualueen. Lue lisää Baltic Sea Action Groupin toiminnasta (bsag.fi).

Oletko sinä Itämeren onnellistaja?

Jaa oma Itämeri-hetkesi Instagramissa aihetunnisteella #ItämerenOnnellistaja ja kerro muille, mitä he voivat tehdä yhteisen Itämeremme hyväksi!

Päivitetty viimeksi 12.6.2025