Kantaverkko varautuu merituulivoimahankkeisiin
Kantaverkkoyhtiö Fingrid julkisti keväällä 2024 selvityksen alueista, joita se pitää mahdollisina 2030-luvun merituulivoimahankkeiden liittymäpaikkakuntina manner-Suomen kantaverkkoon.
Fingrid tunnisti mahdollisina liittymäkohtina viisi länsirannikon aluetta ja yhden eteläisen merialueen. Liittymät sijaitsisivat Ulvilassa, Närpiössä, Vaasassa, Raahessa ja Raisiossa. Eteläisessä Suomessa Inkoon aluetta pidetään myös mahdollisena, jos merituulivoiman rakentaminen sallitaan eteläisillä merialueilla.
Selvityksen taustaoletuksena oli, että Suomen sähkönkulutus lähes kaksinkertaistuisi vuoteen 2035 erityisesti teollisuuden kasvattaessa sähkön käyttöä.
”Suomessa hallitusohjelmaa myöten on lähdetty siitä, että merituulivoimaa tarvitaan ja sitä rakennetaan markkinaehtoisesti. Kantaverkkoyhtiö on oikealla asialla käynnistäessään vuoropuhelun markkinatoimijoiden kanssa kantaverkon liityntämahdollisuuksista ja tulevaisuuden kehitystarpeista”, sanoo teknisen suunnittelun päällikkö Tuomas Vanninen Metsähallituksen Kiinteistökehityksestä.
Liityntäpisteet rannan läheisyyteen
Metsähallitus pitää tärkeänä, että liityntäpisteet tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle rantaa.
”Jos jokainen merituulivoimahankkeen kehittäjä selvittää samalla alueella kolmesta kymmeneen mantereen reittivaihtoehtoa YVA-menettelyä myöten, aiheutetaan erittäin paljon päällekkäistä työtä. Maanomistajat, viranomaiset ja ympäristövaikutusten selvittäjät kuormittuvat ja on riski, että hankekehitys tukehtuu”, kuvaa Tuomas Vanninen.
Liityntäpisteiden sijoittaminen rannan läheisyyteen vähentäisi myös hankekehittäjien itä-länsi-suuntaisia johtolinjoja ja risteämiä pohjois-etelä-suuntaan kulkevien reittien kanssa.
Lisää kapasiteettia
Metsähallituksen näkemyksen mukaan erityisesti pohjoisessa Raahen alueella on tunnistettu niukasti liittymiskapasiteettia suhteessa sen tarpeeseen. Alueelle on suunnitteilla useita merituulivoimahankkeita jo nyt ja Raahen liittymä olisi siten ainoa mahdollisuus Raahen edustan lisäksi vielä pohjoisemmille hankkeille.
”Ymmärrämme toki kantaverkon rakentajan haasteet: Alueelta on pisin matka suuriin sähkön käyttökohteisiin eteläisessä Suomessa ja investointieuroja tarvitaan enemmän”, sanoo Tuomas Vanninen.
Liittymäkohtaista rajoitusta hyvä tarkastella
Kantaverkkoyhtiön esittämä liittymispistekohtainen kapasiteetti on yksittäisvikakriteerin suuruinen eli 1,3 GW.
Metsähallitus arvioi, että merituulivoimateknologian kehitys, skaalautuminen ja kannattavuusvaatimukset kasvattavat hankkeiden kokoa nopeasti. Näiden seikkojen vuoksi asemakohtaista 1,3 GW:n rajoitusta ja kantaverkon kehitystarpeita on hyvä arvioida myös tästä näkökulmasta mikäli järjestelmät hajautetaan Fingridin ohjeen mukaisesti.
Jaamme tietoa ja osaamista
”Jaamme mielellämme osaamistamme ja kokemuksiamme merialueiden käyttörajoitteiden tunnistamisesta. Metsähallituksella on kokemusta jo aluevesien käyttömahdollisuuksien selvityksestä ja uskomme, että siitä olisi hyötyä myös tässä työssä”, lupaa Tuomas Vanninen.
Lisätietoja: Tuomas Vanninen, teknisen suunnittelun päällikkö, Metsähallitus Kiinteistökehitys, puh. 040 673 5877, sähköposti: tuomas.vanninen@metsa.fi