Talvitiet vähentävät pysyvien teiden rakennustarvetta

Talvi mahdollistaa väliaikaisten teiden rakentamisen lumen ja jään päälle. Talviteiden ansiosta puunkorjuu ja -kuljetus onnistuu myös alueilla, joille ei pääse tietä pitkin. Talviteitä käytetään tyypillisesti marraskuulta huhtikuulle.

Talvitiet ovat tilapäisiä teitä, ja talvisen korjuukauden jälkeen niistä jää luontoon vain vähän jälkiä, jotka nekin häviävät yleensä pikkuhiljaa näkymättömiin.

Tilapäisten talviteiden käyttö vähentää pysyvien metsäteiden rakennustarvetta vastaavan määrän. Näin alueet pysyvät tiettöminä, vaikka hakkuita tehdäänkin. Talviteiden rakentaminen on kustannustehokasta, sillä pysyvän metsäautotien teko vaatii esimerkiksi murskeen ajamista ja teiden kunnostusta.

Vuosittain rakennetaan satoja kilometrejä talviteitä

Metsähallitus rakentaa talviteitä vuosittain 700 kilometriä, joista noin 400 kilometriä Lapissa ja 300 kilometriä Pohjanmaa-Kainuun alueella. Etelä-Suomessa talviteiden käyttö on vähäistä. Määrä vaihtelee vuosittain.

Talvitiet ovat etenkin Pohjois-Suomessa erittäin tärkeitä puunkorjuun kannalta: Lapissa lähes puolet (noin 40 – 45 %) koko vuoden korjuumäärästä hakataan talvitiekohteilta.

Teiden rakentaminen vaatii omaa osaamista

Tien pohja perustetaan tasaiseen kangasmetsään tai suolle tiivistämällä lunta, tasaamalla tiepohjat kaivinkoneella tai puskutraktorilla tai levittämällä piennarojista maata tieuralle. Ajokuntoon tiet saadaan yleensä vasta, kun lunta on riittävästi ja sillä on saatu tasoitettua tien epätasaisuudet. Tiet kantavat korjuukoneet ja puutavara-autot, kun tiepohja on jäätynyt riittävän syvälle. 

Herkillä mailla puunkorjuuta tehdään routa-aikana, eli silloin kun maa on jäässä. Tällöin maahan ei tule painaumia ja juurivaurioita, ja kasvusto kärsii vähemmän. Tällä on merkitystä esimerkiksi luppolaidunalueiden jäkäläkasvustolle, mistä on hyötyä myös porotaloudelle. 

Jäätiet vievät vesistöjen yli 

Talvella järvet jäätyvät Pohjois- ja Itä-Suomessa niin kestäviksi, että jäätä voidaan käyttää liikennöintiin. Suomessa on vuosittain julkisessa käytössä useita jääteitä, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Pielisjärvellä ja Oulun ja Hailuodon välisellä merialueella.

Metsähallitus rakentaa Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosittain 10–20 km jääteitä saarissa ja vesistöjen takana oleville puunkorjuukohteille. Jääteiden rakentaminen riippuu vuodesta ja korjuukohteista, ja joitain vuosina ei jääteitä tehdä ollenkaan.

Jäätiet rakennetaan tiivistämällä lumipatjaa ja pumppaamalla vettä jäälle, jolloin tiealueen jää paranee entisestään. Jään paksuus mitataan ja jään rakenne tarkastetaan ennen kuin jäätie voidaan avata liikenteelle. Jään pitää olla 120 cm vahvuinen, ennen kuin täyslastattu puutavara-auto voi mennä sille.  

Jääteiden ansiosta vältytään siltojen rakentamiselta.