Elokuun alussa joukko eri lajiryhmien asiantuntijoita kokoontui Pyhä–Luoston kansallispuistoon vuorokauden lajikartoitusmaratoniin, Bioblitziin. Hankalimpienkin havaittujen lajien tunnistus on nyt tehty. Kansallispuistosta löytyi yhden vuorokauden aikana 896 lajia, joista noin 300 on puistolle kokonaan uusia!
Vaikkei kaikkien lajiryhmien asiantuntijoita edes ollut mukana, eikä ajankohta ollut kaikkien lajien löytämiselle otollinen, löytyi lajeja yhdessä vuorokaudessa komeat 896! Pyhä–Luoston kansallispuistossa on tehty aiemminkin luontokartoituksia, mutta silti puistolle uusia lajeja löydettiin peräti noin 300.
Eniten havaittiin erilaisia hyönteisiä, kaikkiaan 244 lajia pistiäisistä luteisiin. Seuraavaksi suurin lajiryhmä olivat putkilokasvit 202 lajia. Sieniä löytyi 189 ja sammaleita 176 lajia. Lisäksi havaittiin jäkäliä, lintuja, nisäkkäitä, sammakkoeläimiä, hämähäkkieläimiä, matelijoita ja juoksujalkaisia.
Havaituista lajeista uhanalaisia tai silmälläpidettäviä viisi prosenttia
Pyhä–Luoston kansallispuistossa havaituista lajeista 24 on uhanalaisia ja 25 silmälläpidettäviä. Mielenkiintoisimmat havainnot olivat sammalia: uhanalaiset isoriippusammal, norokinnassammal ja korpihohtosammal ovat paitsi kansallispuistolle uusia lajeja myös maan pohjoisimmat löydöt. Erityisen merkittävä löytö oli rehevässä puronvarsikorvessa piilotellut hyvin harvinainen pikkupurosammal, jota on aiemmin löytynyt Suomessa vain yhdestä paikasta.
Kansallispuistosta löytyi myös kymmeniä uusia sienilajeja, joista huomattavimpia on hyvin harvinainen, vain parin sentin pituinen hentoinen pikkukarvaslakki, joka viihtyy vanhoissa, rehevissä kangasmetsissä. Toinen hieno sienihavainto oli erittäin uhanalainen tuhatheltta. Vanhojen lehtometsien asukas on myös puistolle uutena lajina löytynyt uhanalainen metsänemä. Tämä harvinainen kasvi on sienen loinen, eikä siten tarvitse lehtivihreää, mikä selittää sen erikoisen, läpikuultavan kellertävän ulkonäön.
Osa Bioblitzien maailmanlaajuista ketjua
Pyhä–Luoston kartoitusmaraton oli osa maailmanlaajuista kartoitustapahtumien eli Bioblitzien ketjua, joka sai alkunsa 1990-luvulla Yhdysvalloista. Suomessa Metsähallitus on järjestänyt Bioblitzejä hallinnoimillaan luonnonsuojelualueilla jo viiden vuoden ajan. Bioblitzit ovat erinomainen tapa saada yhteen iso joukko asiantuntijoita keräämään kerralla paljon tietoa tietyn alueen lajeista. Kattavampi tieto lajeista ja muutoksissa niiden esiintymisessä kerätään pitkäjänteisellä kartoitustyöllä ja lajiesiintymien seurannalla.
Kartoittamassa oli 20 asiantuntijaa mm. Metsähallituksen Luontopalveluista, ELY-keskuksista, Suomen ympäristökeskuksesta ja Turun yliopistosta, erityisaloinaan putkilokasvit, sienet, sammalet ja hyönteiset. Mukana oli myös pitkän linjan asiantuntevia lajiharrastajia. Moni lajiryhmä jäi kuitenkin vielä kartoituksen ulkopuolelle.
Lisätietoa
Erikoissuunnittelija Pauliina Kulmala, Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut, puh. 0400 299199