Julkaistu 16.4.2024

Metsähallitukselta tuulivoimahankkeen kaavoitusaloite Ikaalisten ja Parkanon Horhalanperälle

Metsähallitus on jättänyt Ikaalisten ja Parkanon kaupungeille kaavoitusaloitteet Horhalanperän tuulivoimahankkeesta. Hanke sijaitsee Ikaalisten ja Parkanon kuntien rajalla, noin 15 kilometrin etäisyyksistä kaupunkien keskustoista Seitsemisen kansallispuiston länsipuolella.

Suunniteltu hankealue kattaa ainakin Metsähallituksen hallinnoimat valtion maat. Hankkeen alustavan kaava-alueen koko on noin 4590 hehtaaria. Ehdotetun kaava-alueen yhteyteen sijoittuu myös muutamia yksityisten maanomistajien maa-alueita. – Meillä on halukkuutta neuvotella yksityisten kiinteistöjen maanomistajien kanssa ja tulemme olemaan yhteydessä maanomistajiin alustavalta kaava-alueelta, Metsähallituksen hankevastaava Joni Lehto kertoo.

Voimassa olevassa maakuntakaavassa alustavalle Horhalanperän kaava-alueella on merkitty tuulivoima-alue (tv1) pienelle alueelle hankkeen länsiosaan. Pirkanmaalla on käynnissä Elonkirjo ja energia -vaihemaakuntakaavan laatiminen. Kyseisessä kaavassa osoitetaan uudet seudulliset tuulivoimarakentamiseen soveltuvat tuulivoima-alueet, jossa myös Horhalanperän alueelta tunnistettu potentiaalinen tuulienergia-alue.

Tuulivoimahankkeen on alustavasti kaavailtu koostuvan enintään 24 tuulivoimalasta (tuulivoimalan arvioitu yksikköteho 7–10 MW), mutta alustavan sijoittelusuunnitelman perusteella kaikki voimalasijainnit ja niiden vaikutusalueet eivät sijaitse valtion maa-alueilla ja toteutuakseen se edellyttäisi neuvotteluja yksityisten maanomistajien kanssa.

– Tavoitteenamme on tarkastella Horhalanperän tuulivoimahankkeen YVA:ssa ja kaavoituksessa myös energian varastoinnin mahdollisuuksia ja mahdollistaa tarvittaessa akustojen toteuttaminen hankkeessa. Me olemme myös hankkeessa avoimia erilaisille puhtaan siirtymän yhteistyömahdollisuuksille.

– Hankkeen itäpuolella, 1,5 km päässä lähimmästä alustavasta tuulivoimalan sijainnista on Seitsemisen kansallispuisto ja noin 2 km päässä Koveron perinnetila. Mallinnusten perusteella maisemavaikutukset Koveron perinnetilalle ja Seitsemisen kansallispuistoon jäävät maltillisiksi. Alueen maastonmuodot ja tiheä metsä vähentävät voimaloiden näkyvyyttä merkittävästi. Tulemme silti kiinnittämään tähän erityistä huomioita. Mikäli vaikutukset syystä tai toisesta todetaan kohtuuttomiksi, niihin puututaan hankekehityksen keinoin, esim. siirtämällä voimaloita kauemmaksi, Lehto sanoo.

– Horhalanperän alustava kaava-alue on pääosin talousmetsää, jonka läpäisee rautatie ja voimajohtoja. Hankealueen läpi kulkee myös maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä ulkoilureitti Pirkan Taival. Ensisijaisesti tavoitteenamme on huomioida ulkoilureitti niin, että voimalat sijoitetaan riittävän etäälle reitistä, Lehto kertoo

– Periaatteenamme on aito vuoropuhelu osallisten kanssa ja toimiminen ihmistä sekä luontoa kunnioittaen. Viestimällä hankkeen edistymisestä avoimesti ja aktiivisesti paikallisille asukkaille ja muille sidosryhmille pyrimme yhteensovittamaan ja ottamaan huomioon eri alueidenkäyttömuotojen, kuten elinkeinojen ja virkistyskäyttäjien tarpeet, Lehto sanoo.

– Tunnistamme ja haastattelemme hankealueen muut käyttäjät hankekehityksen aikana ja tutkimme yhdessä heidän kanssaan mahdollisuuksia vähentää tuulivoiman rakentamisesta johtuvia haittoja mm. maankäytöllisten keinojen avulla, Lehto kertoo.

– Tuulivoimatuotanto ei kuitenkaan estä alueella liikkumista, ja myös mahdollinen turvetuotanto on yhteensovitettavissa, Lehto jatkaa.  Alustava kaava-alue on osittain myös maakuntakaavaan merkittyä turvetuotannon kannalta tärkeää aluetta sekä turvetuotantoon liittyvää valuma-aluetta.

– Osana ympäristövaikutusten arviointia tehdään laajat luontoselvitykset. Tulemme kiinnittämään erityistä huomiota metsäpeuraan, joita on palautusistutettu Seitsemisen kansallispuistoon ja sen lähiympäristöön, Lehto kertoo.

Kaavoituksen lopullinen aluerajaus, tuulivoimaloiden sijoittelualueet kaava-alueen sisällä, tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä ja sähköverkkoon liittämiseen tarvittava voimajohtoreitti tarkentuvat ympäristövaikutusten arvioinnin (jäljempänä YVA) sekä kaavaprosessin aikana.

Metsähallitus ei tule itse rakentamaan tuulivoimaloita, vaan myy hankkeen rakentamisoikeudet myöhemmin päätettävälle tuulivoimatoimijalle. Metsähallitus jää alueen maanomistajaksi ja edunvalvojaksi valtionmaiden osalta.

Kaavoitusprosessi pyritään yhdistämään YVA-prosessin kanssa siten, että prosessi olisi sidosryhmille selkeä ja mahdollisimman sujuva. Tuulivoimapuiston osayleiskaava voitaisiin hyväksyä vuoden 2027 aikana, jonka jälkeen tuulivoimaloille haettaisiin rakennusluvat. Tuulipuiston rakentaminen voisi tällöin alkaa vuosien 2028–2029 aikana, jolloin tuulivoimapuisto voitaisiin ottaa käyttöön arviolta vuosina 2030–2031. Kaavaprosessin rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään hankealueen ulkopuolisen sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.

Lisätiedot
Joni Lehto, portfoliopäällikkö, Metsähallitus Kiinteistökehitys, 040 356 3175, joni.lehto@metsa.fi