Metsähallituksen ”Maastoliikenne kolmessa pohjoisessa kunnassa” -kyselyyn on alkuvuonna vastannut jo lähes 800 asiasta kiinnostunutta. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa moottorikelkkailun ja muun maastoliikenteen mahdollisia haittoja, parantaa turvallisuutta sekä tunnistaa ne tarpeet, joihin nykyinen lainsäädäntö ja lupakäytännöt eivät vastaa.
Kysely on auki huhtikuun loppuun asti: Maastoliikenne kolmessa pohjoisessa kunnassa -kysely: Webropolilla luotu kysely.
Kyselyyn on vastannut enontekiöläisiä 68, inarilaisia 471, utsjokisia 88 ja muualla asuvia vastaajia on 165. Vastanneista puolet ei kelkkaile. Toivomme lisää vastauksia erityisesti kolmen pohjoisimman kunnan asukkailta, yhteyspäällikkö Olli Lipponen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Kyselyyn voi vastata eri rooleissa, esimerkiksi vapaa-ajan harrastajana, eri elinkeinojen edustajana, viranomaisena, kiinteistön omistajana tai eränkävijänä. Voit vastata kysymyksiin suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi tai koltansaameksi.
Vastaukset tähän mennessä: paikallisten kelkkailuoikeuksia puolustetaan, valvontaa toivotaan lisää, kaikille kuntalaisille halutaan samat oikeudet liikkua maastossa
Tähän mennessä kyselyyn tulleissa vastauksissa korostuu paikallisten vapaan kelkkailuoikeuden vahva puolustaminen. Liikkuminen nähdään arkisena liikkumismuotona ja osana kulttuuria. Rajoituksia maastoliikenteeseen ei haluta lisää, niiden katsotaan uhkaavan kuntien veto- ja pitovoimaa, asuttuna pysymistä ja kulttuuriperinnön jatkuvuutta. Kehittämisehdotuksena moni toivoo lisää valvontaa.
Eniten tunteita vastanneissa herättävät poronhoitoon ja turismiin liittyvä maastoliikenne. Matkailun koetaan aiheuttavan suurimman osan maastoliikenteen kasvusta ja sitä kautta melua, turvallisuuteen liittyviä ongelmia sekä haittoja luonnolle. Vastaajat muistuttavat, ettei poronhoito ole ainoa perinteinen elinkeino, joka vaatii liikkumista maastossa.
Ulkopaikkakuntalaisten, mökkiläisten ja safaritoimintaan liittyviin maastoliikennelupiin Metsähallitus on saanut paljon konkreettisia kehitysehdotuksia. Esimerkiksi safaritoimintaan on esitetty reittimaksuja ja mökkien ympärille toivottu laajempia liikkumislupia.
Muutama esimerkki kyselyn vastauksista
”Ei uusia rajoituksia vaan valvontaa! Rajoitukset haittaavat vain lainkuuliaisia, jotka eivät muutenkaan aiheuta ongelmia. Ne, jotka aiheuttavat ongelmia, eivät rajoituksista kuitenkaan piittaa, koska valvontaa ei ole.”
”Vapaa-ajan asunnon omistajat ovat erittäin huonosti otettu huomioon kaikessa lupien saanneissa.”
”Kelkkareittien ulkopuolinen ajelu lähtenyt jo käsistä etenkin kansallispuiston reuna-alueilla. Valvontaa kannattaisi keskittää näille alueille ja luvattomasta ja/tai luvan vastaisesta ja/tai luontoa tuhoavasta ajosta kunnon sanktiot. Niillä maksaa helposti valvojien palkat. Kelkkailijoidenkin on muistettava, että luonto on villien eläinten koti, ei ihmisen moottoroitu temmellyskenttä.”
Kyselyn lisäksi käynnissä haastattelut
Kuntalaisille suunnatun kyselyn lisäksi Metsähallitus on haastatellut aiheesta viranomaisia, kuntien edustajia ja Metsähallituksen työntekijöitä. Metsähallituksen tavoitteena on haastatella maastoliikenteeseen liittyen vielä erikseen myös Saamelaiskäräjiä, Kolttien kyläkokousta, Paliskuntain yhdistystä sekä Saamelaispaliskunnat ry:tä, moottorikelkkakerhoa, luonnonsuojeluyhdistyksiä, matkailuyrityksiä, riistanhoitoyhdistyksiä ja vesiosuuskuntia.
”Haastatteluissa tähän mennessä eniten on pohdittu sitä, miten saadaan säilytettyä perinteinen liikkuminen alueilla ja samalla kitkettyä epätoivottua ajelua. Esillä on ollut myös, miten voitaisiin ehkäistä lumettoman ajan uria ja jälkiä maastossa. Erityisesti vesistöjen ylityskohdat tahtovat leventyä. Yhteinen tahtotila on myös saada urat ja reitit hyvään kuntoon, maastoliikenteestä vastaava palveluomistaja Elina Odé Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Maastoliikenneselvitykseen on tarkoitus kerätä materiaalia vuoden 2026 ajan. Kun selvitys on valmistunut, Metsähallitus etsii yhdessä sidosryhmien kanssa ratkaisuja, miten esimerkiksi lainsäädäntöä muuttamalla ongelmia voitaisiin vähentää.
Maastoliikenne kolmen pohjoisen kunnan alueella
- Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntalaisilla on mahdollisuus hakea lupaa laajaan moottorikelkkailuun lumipeitteisenä aikana valtion mailla omassa kotikunnassaan. Metsähallitus myöntää ilmaisen luvan kaikille kuntalaisille, joilla on tarve liikkua maastossa talviaikaan.
- Kuntalaisten maastoliikenneluvalla ei saa ajaa kansallispuistoissa tai luonnonpuistoissa.
- Nykyiset lupakäytännöt perustuvat edellistä maastoliikennelakia (670/1991) säädettäessä esitettyyn eduskunnan tahtotilaan ja liikennevaliokunnan mietintöön. Lumipeitteisen ajan maastoliikennelupien määrä on lähes kymmenkertaistunut vuodesta 1994.
Aiheesta aiemmin:
Lisätietoja medialle:
- yhteyspäällikkö Olli Lipponen, Metsähallitus Luontopalvelut, p. 040 738 4408, sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@metsa.fi