Suomen datakeskusten tiekartta

Korkean lisäarvon datakeskuksen kokonaisuudessa korostuvat seuraavat osa-alueet:

1. Tuottavat taloudellista lisäarvoa investointien, työllistämisen, innovaatioekosysteemeihin osallistumisen ja verotulojen muodossa. Samoin ne noudattavat datakeskuksiin kohdistuvaa sekä EU- että suomalaista sääntelyä.
2. Rekisteröityvät erikseen osoitettavalle suomalaiselle viranomaiselle.
3. Osallistuvat aktiivisesti sähkön tuotannon järjestämiseen ja sähköverkon toimivuuden kehittämiseen merkittävän jouston aikaansaamiseksi kalleimpien sähkön hintojen ajanjaksoille.

Valtaosa tietojen tallennuksesta tapahtuu nykyään datakeskuksissa. Ei ole yhdentekevää, missä datakeskukset sijaitsevat. Palvelun suoritusnopeuden, tietojen luottamuksellisuuden tai tietoturvallisuuden vuoksi monille on tärkeätä, että datakeskus on fyysisesti lähellä, siis suomalaisille käyttäjille Suomessa. Myös huoltovarmuuden ja toimintavarmuuden vuoksi datakeskusten sijainti Suomessa on välttämätöntä yhä laajemmalle osalle suomalaisista käyttäjistä.

Päätarkoituksensa lisäksi datakeskukset tuovat hyötyä Suomelle investointien, työpaikkojen ja lisääntyvän verotulon muodossa. Datakeskukset pyrkivät hankkimaan käyttämänsä sähkön fossiilittoman energian tuottajilta pitkäaikaisilla sopimuksilla koko käyttökapasiteettinsa osalta. Tämä nopeuttaa uusiutuvan sähkön tuotannon investointeja ja näin auttaa Suomea siirtymään kohti kestävämpää sähkön tuotantoa. Lisäksi datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää kiinteistökohtaisessa lämmityksessä, kaukolämmön edullisena lähteenä tai tuotannollisiin tarkoituksiin.

Suurimmat datakeskukset käyttävät paljon sähköä ja tarvitsevat suuria maa-alueita rakennuksille ja muulle infrastruktuurilleen. Suomen datakeskukset kuluttivat sähköä noin 1,6 TWh vuonna 2024, mikä oli hieman alle 2 prosenttia Suomen kokonaiskulutuksesta. Arvioiden mukaan datakeskusten sähkönkulutus kasvaa 5–6 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä, mikä olisi noin 3–4 prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Sähkön saatavauuden ja sähköjärjestelmän toimivuuden kannalta datakeskusten osallistuminen kokonaisvaltaisesti sähköjärjestelmän toiminnan varmistamiseen on tärkeätä ja siihen on ehdotettu kansallisia toimenpiteitä.

Suomi ei ole ainoa maa, joka haluaa lisää hyviä datakeskusinvestointeja. Kilpailu näistä investoinneista on kovaa. Suomen kilpailuetuja ovat uusiutuvan energian saatavuus, edullinen sähkön hinta, viileä ilmasto ja kehittynyt infrastruktuuri. Kilpailukyvyn varmistamiseksi sähköjärjestelmää ja sen hintakilpailukykyä on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti. Erityisen tärkeää on, että suomalainen sääntely on ennustettavaa ja pitkäjänteistä.

Suomen valtio korostaa, että suuria investointeja edistetään halliten ja kokonaisvaikutukset huomioiden. Datakeskuksiin ja muuhun energiaintensiiviseen teollisuuteen liittyvät vaikutukset sähkömarkkinoihin, ympäristöön, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen arvioidaan osana kansallista ohjausta ja lupajärjestelmiä. Tavoitteena ei ole määrällinen kasvu sinänsä, vaan investoinnit, jotka tukevat Suomen pitkän aikavälin etua ja kestävää kehitystä.

Suomi haluaa varmistaa, että tuottamamme puhdas ja kilpailukykyinen sähkö tukee talouskasvua, investointeja ja uudenlaista teollista toimintaa – myös varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolella. Tässä kokonaisuudessa datakeskukset ja muut energiaintensiiviset investoinnit nähdään strategisena mahdollisuutena.