Aitonevan aurinkovoimahanke

Hankealuetta lähin asutus on loma-asutusta Lavajärven rannassa. Etäisyys hankealueesta lähimpään lomarakennukseen on noin 150 metriä ja etäisyys lähimpään asuinrakennukseen 1,4 kilometriä. Lähimmät asutuskeskittymät ovat Lavajärven ja Valkiaisen rannassa sekä hankealueesta lounaaseen ja etelään.

Hankealueen pinta-ala on noin 284 hehtaaria, josta aurinkopaneeleita tulee alustavan suunnitelman mukaisesti sijoittumaan noin 265 hehtaarin alueelle. Voimalan ennustettu vuosituotanto on noin 190 GWh. Aitonevan hankealueelle on suunniteltu rakennettavan paneelialueiden lisäksi sähköasema sekä sen yhteyteen energiavarasto. Sähköasema ja energiavarasto rakentuvat joko hankealueen etelä- tai pohjoisosaan.

Sähköntuotanto on suunniteltu alkavaksi vuonna 2029, jolloin aurinkovoimala liitetään Fingridin kantaverkkoon vuonna 2029 valmistuvalle Parkanon sähköasemalle. Aurinkovoimalan operointiaika on noin 30 vuotta.

Metsähallitus on hankealueen maanomistaja ja toimii aurinkovoimahankkeen hankekehittäjänä. Aurinkovoimahankkeen rakentaja ja sitä operoiva energiayhtiö valitaan kilpailutuksen kautta. Hankeoikeudet siirretään ennen rakennusvaiheen alkamista voimaloita operoivalle yhtiölle. Metsähallitus jää hankealueella vuokranantajaksi, mutta ei osallistu aurinkovoimahankkeen rakentamiseen tai sähköntuotantoon.

Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointia (YVA) (Pirkanmaan Ely-keskuksen päätös, nro PIRELY/11153/2024). Hankkeessa on meneillään rakentamislupahakemuksen laadinta.

Hankkeen vaikutukset

Aurinkovoimahankkeen rakentaminen muuttaa maisemaa. Turvetuotannon muokkaama maisematila muuttuu sähköntuotannon ympäristöksi Ison Keisarijärven, Pienen Keisarijärven ja Lavajärven välillä sekä Äijännevalla. Idän suunnalla aurinkovoimalat muuttavat myös pienialaisemmin Töyrysalonnevan ja Pyöräkankaan viereisiä rämemetsäalueita.

Vaikutukset kohdistuvat kuitenkin pääosin hankealueelle ja sen lähimaisemaan, sillä aurinkovoimalat ovat matalia (korkeus noin 3–4 metriä). Maisemavaikutuksia aiheuttavat voimaloiden lisäksi huoltotiet, muuntamot ja aitaukset. Hankealuetta ympäröivät metsäalueet ja puusto luovat kuitenkin näkösuojaa.

Hankealueella on nuorta tai nuorehkoa sekametsää noin 80 hehtaarin alueella. Voimala-alueen puusto poistetaan. Metsät ja rantapuusto luovat näkösuojan Lavajärven rannoilla sijaitsevalle loma-asutukselle, joten voimala ei näy asutukselle. Maisemamuutos on nähtävissä lähinnä Amandantiellä vapaa-ajan asunnoille ajettaessa, mikäli katsoo idän tai kaakon suuntaan ja mikäli puusto poistuu Amandantien varresta aurinkovoimaloiden alueella.

Aurinkovoimahankkeen merkittävät vaikutukset syntyvät rakentamisaikana maaperän muokkaustoimista, joita ovat mm. maanpinnan tasaaminen ja puuston ja muun kasvillisuuden poisto, ojien parannukset sekä huoltoteiden rakentaminen ja kunnostaminen. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti pintavesiin. Vesien mahdollinen samentuminen on kuitenkin ohimenevää, eikä hankkeella ole toimintavaiheessa merkittäviä vaikutuksia vesistöihin.

Aurinkovoiman rakentamisen aikaiset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen syntyvät lähtökohtaisesti rakentamistoimien ja liikenteen aiheuttamasta melusta sekä ajoittaisesta pölyämisestä.

Alue poistuu virkistyskäytön piiristä, sillä se aidataan. Lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää Kihniön Geopark-maastoliikuntareitin ja moottorikelkkauran osittaista uudelleen linjaamista.

Hankkeen toteuttaminen ei vaikuta Aitonevan turvemuseon ja sen läheisyydessä olevan lintutornin, ympäristöpolun ja laavun käyttöön. Aurinkovoimalan paneeleiden ei arvioida näkyvän lintutornille, sillä ne jäävät mallinnusten mukaan olemassa olevan puuston taakse. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta myöskään paikallisen ampumaradan käyttöön.

Hanke tuo Kihniön kunnalle verotuloja. hanke työllistää paikallisia yrityksiä pääasiassa rakentamisaikaan, mutta satunnaisesti myös operointiaikana.

Yhteystiedot