Julkaistu 11.12.2025

Saaristomerellä kartoitettiin merellistä luontoa Helsingin ja Porvoon välimatkan verran – uusi kartoitustieto mahdollistaa merkittävimpien alueiden tunnistamisen

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman menetelmin toteutetut kartoitukset maastokaudella 2025 täydentävät tietoa Saaristomeren vedenalaisluonnosta. Työ on osa Saaristomeren paikallisesti ekologisesti merkittävien merialueiden (PEMMA) kuvaamiseen tähtäävää hanketta. Kartoitukset saatiin aikataulussa päätökseen huolimatta alkukesän kovista tuulista.

Ilmasta otetussa valokuvassa on useita kallioisia saaria ja joitakin veneitä.
Saaristomeren PEMMA-kartoitukset. Kuva Laura Piiroinen / Metsähallitus.

Yllättäviä meriajokasesiintymiä ja harvinainen punalevähavainto

Hieno yllätys oli, että meriajokasniittyjä (Zostera marina) löytyi monilta uusilta paikoilta, ja monet vanhojen, jo tiedossa olleiden niittyjen, levinneisyysrajat laajenivat. Erikoisimpia havaintoja olivat kahdelta mallinnetulta riutalta löytyneet meriajokasniityt. Havainnot olivat yllättäviä siksi, että meriajokas ei kasva kivisillä riutoilla, se tarvitsee pehmeän hiekkapohjan. Mallinnetut riutat osoittautuivat kuitenkin kartoituksissa moreeniharjanteiksi, ja meriajokasta kasvoi näiden laella.

Erityisen ilahduttavaa oli, että Rymättylän ja Velkuan alueelta tehtiin uusia meriajokashavaintoja. Alueella lajia on tavattu lähinnä yksittäin, ja suurin osa havainnoista on kymmenen vuoden takaa. Airiston keskiosista lajia tavattiin nyt kahdesta paikasta ja edelliset havainnot ovat 1970-luvulta! Meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista, ja sen esiintymät tarjoavat elinympäristöjä monille muille lajeille. Luontotyyppinä se on vaarantunut Suomessa.

Jännittävä löytö oli myös todennäköisesti ensimmäinen havainto Acrochaetium-suvun punalevästä Suomessa. Aiemmin tätä levää on löytynyt lähimmillään Ruotsin länsirannikolta. Lajia löytyi ainakin kolmelta eri alueelta, ja sen on mikroskooppinäytteistä varmistanut Lajitietokeskus. Näyte on menossa vielä DNA-sekvensointiin, jolloin saadaan lopullinen varmuus asiaan.

Monilajisia ja kauniita alueita löytyi paljon, mutta toisaalta myös kuollutta, hapetonta ja vain Beggiatoa-rikkibakteerin valtaamaa pohjaa. Heinäkuun tyyntä hellejaksoa vaivasivat sinilevät eli syanobakteerit.

Saaristomeren PEMMA-alueita hahmotellaan työpajoissa ja alueet julkaistaan Itämeripäivänä 2026

Metsähallituksen meritiimi ja konsultit sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Turun ja Naantalin kaupunkien konsultit tekivät yhteensä huimat noin 500 sukelluslinjaa Saaristomerelle. Kaikki lajihavainnot on nyt syötetty tietokantoihin jo olemassa olevan tiedon seuraksi. Työ Saaristomeren PEMMA-alueiden tunnistamiseksi jatkuu asiantuntijoiden ja Saaristomerikuntien työpajojen merkeissä. Suomen ympäristökeskus koostaa aineistoista helppotajuisia paketteja työpajoihin, joiden lopputuotteena rajataan ja kuvaillaan paikallisesti ekologisesti merkittävät merialueet Saaristomerellä. Lopullinen kartta-aineisto ja uusien PEMMA-alueiden kuvaukset julkaistaan Itämeripäivänä 27.8.2026.

Lisätietoja

 Aiheesta aiemmin