Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle

Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden peruspalvelut. Elinkeinosektori luo lähialueille maksulliset matkailupalvelut.

Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi. Isojen kaupunkien ja pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat paikallistaloudellisten vaikutusten sijaan lähivirkistys- ja terveyshyödyt.

Vuoden 2023 tulokset

Kaikkien 41 kansallispuiston kävijöiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2023 olivat yhteensä 285,1 milj. euroa ja 2 243 henkilötyövuotta sekä kaikkien 5 valtion retkeilyalueen vastaavasti 11,5 milj. euroa ja 99 henkilötyövuotta.

Vuonna 2023 paikallistaloudellisesti merkittävimmät puistot olivat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (69,7 milj. euroa), Urho Kekkosen kansallispuisto (46,0 milj. e), Pyhä–Luoston kansallispuisto (27,8 milj. e), Oulangan kansallispuisto (25,2 milj. e) ja Kolin kansallispuisto (24,1 milj. e).

Rahaa virtaa paikallistalouteen eniten matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi ja matkailupalvelujen tarjonta suurempi. Esimerkiksi vuonna 2023 Nuuksion kansallispuiston käyntimäärä oli 274 00 ja Kolin 249 100, mutta Kolin kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus paikallistalouteen oli huomattavasti suurempi, 24,1 miljoonaa euroa, Nuuksion vaikutusten jäädessä 7,2 miljoonaan euroon.

Miten paikallistaloudelliset vaikutukset lasketaan?

Metsähallituksen Luontopalvelut selvittää vuosittain kaikkien kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden sekä muutamien muiden, matkailullisesti merkittävien suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset.

Talousvaikutukset lasketaan Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Metsäntutkimuslaitoksen (Luonnonvarakeskus) yhteistyössä kehittämällä menetelmällä, joka perustuu Yhdysvalloissa luotuun MGM2-malliin. Menetelmässä hyödynnetään käyntikertatietoja, kävijöiden rahankäyttötietoja sekä rahan kiertämistä paikallistaloudessa kuvaavia kertoimia. Kertoimet on päivitetty viimeksi vuonna 2019 (Vatanen & Kajala 2020, ks alla).

Kokonaistulovaikutukset tarkoittavat kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyviä välittömiä ja välillisiä tulovaikutuksia/vuosi. Menetelmässä tarkastellaan vaikutuksia paitsi kaikkien kävijöiden osalta, myös erikseen niiden kävijöiden osalta, joille selvityksen kohteena oleva alue oli matkan pääsyy.