Kulttuuriperintö luonnon keskellä

Näkyvin osa kulttuuriperintöä valtion alueilla ovat vanhat rakennukset ja muinaisjäännökset. Metsähallitus ylläpitää myös rakennusten ja kulttuuriympäristöjen hoitoon liittyviä perinnetaitoja ja kertoo kohteiden historiasta.

Suurimpana yksittäisenä valtion maa- ja vesiomaisuuden haltijana olemme vastuussa niin Aulangon ja Pallastunturin kansallismaisemista kuin metsänvartijatorpista ja majakkasaarista, kivikautisista kalliomaalauksista ja vanhoista poroaitauksista.

Kohteet ovat joko yksittäisiä rakennuksia tai muinaisjäännöksiä tai useamman kohteen kokonaisuuksia kuten pihapiirejä ja muita kulttuuriympäristöjä. Muutamat kohteet liittyvät Metsähallituksen omaan historiaan, lähinnä metsätalouteen.

Historia näkyy maisemassa

Luonnossamme säilyneet tuhannet muinaisjäännökset ovat arvokkaita viestejä esihistorialliselta ajalta tai muistomerkkejä historiallisista tapahtumista: palvontapaikkoja ja pyyntijärjestelmiä, tervahautoja ja raunioita, rajakiviä ja linnoituksia.

Muinaisjäännösten lisäksi maisemassa näkyvät myös jo esihistorian aikana alkaneet muutokset: metsien raivaus kaskipelloiksi ja karjanlaitumiksi sekä vanhat kulku- ja ansareitit.

Vanhan maatalouden, kaskeamisen ja poronhoidon synnyttämät perinnemaisemat kuten pihapiirit, laitumet ja niityt ovat Suomen monimuotoisimpia mutta myös uhanalaisimpia luontotyyppejä. Niiden lajirunsaus on syntynyt ihmistyön ja karjanlaidunnuksen seurauksena ja samat toimet sen säilyttävät.

Metsähallituksen oma toiminta on aikoinaan muodostanut mm. metsänvartijatilojen ja kruununmetsätorppien kulttuuriympäristöt sekä savottatyömaiden rakennusryhmät.

Retkeilijät Seitsemisen kansallispuiston Koveron perinnetilan polulla kesäpäivänä, edessä laidun ja riukuaita, takana vanha hirsitalo.
Retkeilijät Seitsemisen kansallispuiston Koveron perinnetilan polulla. Kuva: Sannamari Ratilainen.

Vesien kulttuuriperintö

Itämeri on kansainvälisesti ainutlaatuinen kulttuuriperinnön aarteisto. Itämeren vähäsuolaisessa vedessä on säilynyt merenkulun rakenteita ja hylkyjä keskiajalta saakka ja Metsähallituksen hallinnoimilta vesiltä niitä tunnetaan useita kymmeniä. Yli 100-vuotiaat hylyt ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Sisävesien kulttuuriperintöä ovat mm. uittorakennelmat ja kalastuspadot tai vedenpinnan nousun myötä veden alle jääneet esihistorialliset asuinpaikat.

Rannoilla ja kosteikoissa on runsaasti jälkiä muinaisesta asutuksesta, elinkeinoista ja liikenteestä. Kansainvälisen Ramsar-kosteikkojen suojelusopimuksen Suomen alueilla on yli 2000 arkeologista kohdetta kivikauden asuinpaikoista 1900-luvun alun niittylatoihin. Monet kohteet liittyvät kalastukseen, kuten kalamajat ja hylkylöydöt.

Vastuumme kulttuuriperinnön vaalimisessa

Metsähallituksella on lakisääteinen velvollisuus vaalia hallussaan olevaa kulttuuriomaisuutta ja turvata saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset saamelaisten kotiseutualueilla. Monien kansallispuistojen perustamissäädöksiin kuuluu luonnon suojelemisen lisäksi kulttuuriperinnön huomioiminen.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa muinaisjäännöksiä ja arvokkaita rakennuksia museoviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Vapaaehtoisten avulla sekä yksityisten karjanomistajien kumppanina hoidetaan vuosittain noin viittä tuhatta hehtaaria perinnemaisemia.

Historia ja elävä perinne kiinnostavat myös retkikohteiden kävijöitä. Kulttuuriperintöön voi tutustua paikan päällä, luontokeskuksissa ja verkkosivuillamme. Kävijät ovat tervetulleita vaikkapa osallistumaan perinnetilan tapahtumiin tai hakemaan viikoksi lammaspaimeneksi.

Lisätietoa