Talvitiet vähentävät pysyvien teiden rakennustarvetta

Puutavara-auto talvisella metsätiellä kuormattuna

Suomen pitkä ja kylmä talvi mahdollistaa teiden rakentamisen lumen ja jään päälle.  

Tien pohja perustetaan tasaiseen kangasmetsään tai suolle tiivistämällä lunta, tasaamalla tiepohjat kaivinkoneella tai puskutraktorilla tai levittämällä piennarojista maata tieuralle. Ajokuntoon tiet saadaan yleensä vasta, kun lunta on riittävästi ja sillä on saatu tasoitettua tien epätasaisuudet. Tiet kantavat korjuukoneet ja puutavara-autot, kun tiepohja on jäätynyt riittävän syvälle. 

Metsähallitus rakentaa talviteitä vuosittain 500–700 kilometriä. Ne halkovat metsien tiettömiä taipaleita. Talvitiet ovat tilapäisiä, ja talvisen korjuukauden jälkeen niistä jää luontoon vain vähän jälkiä, jotka nekin häviävät yleensä pikkuhiljaa näkymättömiin.

Talvitiet ovat etenkin Pohjois-Suomessa erittäin tärkeitä puunkorjuun kannalta: Lapissa melkein puolet (noin 40 – 45 %) koko vuoden korjuumäärästä hakataan talvitiekohteilta.

Tilapäisten talviteiden käyttö vähentää pysyvien metsäteiden rakennustarvetta vastaavan määrän. Näin alueet pysyvät tiettöminä, vaikka hakkuita tehdäänkin. Talviteiden rakentaminen on kustannustehokasta, sillä pysyvän metsäautotien teko vaatii esimerkiksi murskeen ajamista ja teiden kunnostusta.

Herkillä mailla puunkorjuuta tehdään routa-aikana, eli silloin kun maa on jäässä. Tällöin maahan ei tule painaumia ja juurivaurioita, ja kasvusto kärsii vähemmän. Tällä on merkitystä esimerkiksi luppolaidunalueiden jäkäläkasvustolle, mistä on hyötyä myös porotaloudelle. 

Talvitie kulkee lumisen koivu-kuusi-metsän läpi.
Talvitie. Kuva: Keijo Kallunki.

Jäätiet vievät vesistöjen yli 

Talvella järvet jäätyvät Pohjois- ja Itä-Suomessa niin kestäviksi, että jäätä voidaan käyttää liikennöintiin. Suomessa on vuosittain julkisessa käytössä useita jääteitä, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Pielisjärvellä ja Oulun ja Hailuodon välisellä merialueella.

Metsähallitus rakentaa Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosittain 10–20 km jääteitä saarissa ja vesistöjen takana oleville puunkorjuukohteille. Jääteiden rakentaminen riippuu vuodesta ja korjuukohteista, ja joitain vuosina ei jääteitä tehdä ollenkaan.

Jäätiet rakennetaan tiivistämällä lumipatjaa ja pumppaamalla vettä jäälle, jolloin tiealueen jää paranee entisestään. Jään paksuus mitataan ja jään rakenne tarkastetaan ennen kuin jäätie voidaan avata liikenteelle. Jään pitää olla 120 cm vahvuinen, ennen kuin täyslastattu puutavara-auto voi mennä sille.  

Jääteiden ansiosta vältytään siltojen rakentamiselta.