Máŋggahámatvuođa indeaksa

Meahciráđđehus čuovvu stáhta eatnamiid luonddu máŋggahámatvuođa dili ovdáneami máŋggahámatvuođaindeavssain. Indeaksa govvida sihke luonddu máŋggahámatvuhtii dehálaš huksensárgosiid, dego mieskamuora meari, ovdáneami ja luonddu máŋggahámatvuođa seailumii ja ovddideapmái dahkkon investeremiid, dego luonddučuozáhagaid seailuma ja ovddežiin dikšundoaimmaid meari, váikkuheaddjivuođa.

Indeaksa muitala máŋggahámatvuođa ovdáneamis

Máŋggahámatvuođaindeaksa čoahkkana viđa mihttáris, mat leat 

  • Natura 2000 –eanaluonddutiippaid dilleárvvoštallan 
  • luonddučuozáhagaid váldin vuhtii čuohppamiin 
  • ovddežiin dikšundoaimmaid viidodat (ha) 
  • mieskamuora mearri (m³/ha) 
  • gassa subi mearri (m³/ha). 

Máŋggahámatvuođaindeavssa árvu muitala, leago luonddu máŋggahámatvuohta ovdáneamen stáhta eatnamiin ja priváhta suodjalanguovlluid heajut (1) vai buoret guvlui (5). 

Mihttomearrin bissovaš buorideapmi

Jagi 2019 máŋggahámatvuođaindeaksa oaččui árvvu 3,82. Jagi 2018 indeavssa árvu lei 3,74. 

Máŋggahámatvuođaindeaksa ja ovdáneapmi (skálas 1-5) stáhta eatnamiin jagiin 2017-2019. 

Mihttár 201720182019
Natura 2000 –eanaluonddutiippaid dilleárvvoštallan3,893,93,9
Luonddučuozáhagaid váldin vuhtii čuohppamiin  4,524,875,00
Ovddežiin dikšundoaimmaid viidodat (ha)  3,73,814,06
Mieskamuora mearri (m³/ha)  2,302,132,13
Gassa subi mearri (m³/ha) 3,404,004,00
MÁŊGGAHÁMATVUOĐAINDEAKSA  3,563,743,82

Indeaksa oasseguovlluin buoremusat lihkostuvaimet jagi 2019 luonddučuozáhagaid vuhtii váldimis vuvddiid gieđahallamis. Maiddái ovddežiin dikšundoaimmaid viidodat lei ovddit jagi stuorát ja ná maiddái doaibmabijuid váikkuhus buoret. 

Osseindeaksa guorahallamis vuolimus árvosáni oaččui mieskamuora mearri. Dan lasiheapmi lea ásahuvvon mihttomearrin čuovvovaš jagiide.