Luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeapmi

Supmii leat vuođđuduvvon stáhta eatnamiidda luonddusuodjalanguovllut oktasaš viidodaga dáfus sulaid 1,7 miljon hektára. Dán lassin stáhta oamastusa leat olu vel luonddusuodjalanguovlun vuođđuduvvon guovllut, maid suodjaleamis leat mearriduvvon jo árabut oassin našuvnnalaš suodjalanprográmmaid ja Natura 2000 –fierpmádaga dahje ovdamearkan lávaid guoskevaš mearrádusaid oktavuođas.

Stuorra oassi dáid guovlluin leat jo álgoálggus leamašan stáhta oamastusas, muhto dákkár guovlluid leat maiddái skáhppojuvvon olu stáhtii priváhta eanaeaiggádiin gávppiid ja lonuhemiid bokte. Váldooassi vel vuođđudankeahtes guovlluin vuođđuduvvojit ođđa luonddusuodjalanguovlun, muhto oassi laktojuvvo jo árabut vuođđuduvvon luonddusuodjalanguovlluide. 

Vel vuođđudankeahtes ođđa luonddusuodjalanguovllut vuođđuduvvojit váldonjuolggadusa mielde ásahusain: badjel 100 hektára guovlluid vuođđudeapmi dáhpáhuvvá stáhtaráđi ásahusain ja das unnit guovlluid vuođđudeapmi birasministeriija ásahusain. 

Luonddusuodjalanláhka ja vuođđudannjuolggadusat stivrejit guovlluid geavaheami. Luonddusuodjalanláhka ja dan vuođul addojuvvon vuođđudannjuolggadusat leat guovddáš luonddusuodjalanguovllu dikšuma ja geavaheami linnje áššegirjjit.Dain meroštallo ee. guovllu suodjaleami mihttomearri ja guovllus gildojuvvon, lobivuollásaš ja lobálaš doaimmat. 

Njuolggadusválmmaštallan ja vuođđudeapmi 

Ođđa luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeapmái sikten viiddis njuolggadusválmmaštallanbargu álggii jagi 2011. Buohkanassii guovllut bohtet vuođđuduvvot s. 700 000 hektára. 

Vuođđudanáššegirjjiid válmmaštallamii gullevaš njuolggadusválmmaštallanbargu dahkko birasministeriija jođihemiin, ovttasbarggus guovddáš báikkálaš čanusjoavkkuiguin. Dán oktavuođas geavvat háleštallamiid earret eará eanagottiin, gielddaiguin sihke meahcástan- ja luonddusuodjalanorganisašuvnnaiguin. Lassin ođđa luonddusuodjalanguovlluid vuođđudanásahusat vulget gárvvásmuvadettiin cealkámušjorrosii 

Diehtu vuođđudeami vuolde lean suodjalanguovlluin oktan kárttaiguin almmustahtto dán neahttasiiddu guovlluguovdásaš siidduin. 

Vuođđuduvvon luonddusuodjalanguovllut 

Ođđa luonddusuodjalanguovlluid leat vuođđudan stáhta eatnamiidda čáziide čuovvovaččat: 

Nuorta-Lappii vuođđudedje 42 luonddusuodjalanguovllu jagi 2017, oktiibuot 197 556 hektára guovlu. Stuorra jeaggemeahcceguovllut, Giemasuorggi jeakkit, Luiru jeakkit, Pomokaira ja Koitelainen, gullet lottiid beales Lappi ja oppa riikka árvvolaččamus guovlluide. Vuođđuduvvon čuozáhagaid siste leat maiddái smávvaviidodaga, árvvolaš luonddutiippat dego smávvačázit, gáldut, duottarguolbanat ja -soahkevuovddit, lássát, rođut, dulvemeahcit ja meahccejeakkit. Guovllut leat Giemajávrri, Gihttela, Pelkosenniemi, Salla, Suovvaguoikka ja Soađegili gielddain. 

Nuortabađaeatnama máttaosiide vuođđudedje jagi 2017 luonddusuodjalanguovllut 40 stuhka, oktasašviidodaga dáfus 22 350 hektára. Vuođđuduvvon suodjalanguovllut dievasmahttet fuopmášahtti vugiin eanagotti jekkiidsuodjaleami. Máŋggain suodjalanguovlluin leat mearkkašupmi lottiid bessen- ja vuoiŋŋastansadjin. Suodjalanguovllut leat čuovvovaš gávpogiid dahje gielddaid guovlluin: Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Ylivieska. Lassin okta guovlu ollá Liminka gieldda ja nubbi Kajaani gávpoga guvlui. 

Mátta-Savo eanagoddái leat vuođđudan jagi 2019 oktiibuot 119 luonddusuodjalanguovllu, viidodagas dáfus 11 600 hektára. Čuozáhagin leat earret eará rođut, boares vuovddit, jeakkit loddelávttasbáikkit sihke gádde- ja suologuovloluondu. Guovllut leat Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava gielddain. 

Jagi 2014 vuođđudedje Mátta-Savon jávreguolluide ovcci guovllu, main háliidat eandalii dorvvastit saimaagahte suodjaleami. Guovllut gokčet sulaid 13 000 hektára, mas čáhceguovllut leat sulaid 3 000 hektára. 

Mátta-gárjila boares vuvddiid, jekkiid, buolžžaid, jávreluonddu ja dehálaš loddeguovlluid suodjaleapmin vuođđudedje 57 luonddusuodjalanguovllu jagi 2019, oktasašviidodaga beales 2 700 hektára. Viidodagas beales stuorámus suodjalanguovllut leat lottiid beales riikka dehálaččamusaide gullevaš Siikalahti loddečáhci ja Konnunsuo guovlu. Guovllut leat Parikkalas, Ruokolahtis, Rautjärvis, Imatras, Lappeenrantas, Lemis, Luumäkis, Savitaipalees ja Taipalsaaris. 

Áitosaš-Supmii luonddusuodjalanguovlluid leat vuođđudan 91 guovllu jagi 2014. Daidda gullet rođut, boares vuovddit ja jeakkit sihke árvvolaš loddelávttasbáikkit ja suologuovllut. Čuozáhagat leat máŋggain gielddain, viidodat oktiibuot measta 13 000 hektára. 

Lassidieđut