Árbebirrasat
Árbebirrasat dahje árbebiotohpat leat šládjariggamuš eallinbiras Suoma luonddus. Almmá aktiivvalaš dikšundoaimmaid rabas niittut miesttaiduvvet ja meahcáiduvvet, ja árabut rabas niittus šaddet menddo teahtisin niitošlájaide.
Árbebiotohpaid dikšun lea eandalii dehálaš áittavullosaš šlájaid dihtii, go árbebiotohpat leat nubbin dábáleamos áittavullosaš šlájaid eallinbiras, gos ellet sulaid njealjádas áittavullosaš šlájain. Maiddái máŋggat árabut dábálaš niitošlájat lean nuonddahallan garrasit daid eallinbirrasiid geahppánettiin. Otnábeaivve árbebiotohpat leat vel vuollel proseanta badjelaš čuođi jagi áiggi ektui, goas šibihat guhto viidát ja dálvefuođđarat láddjejuvvojedje luondduniittuin.
Árbebiotohpat leat dahkege earálágan niittut, áidojuvvon niittut ja meahcceláiddomat dikšojuvvojit stáhta luonddusuodjalanguovlluin jahkásaččat 5 000 hektára guovllus. Deháleamos dikšunčuozáhagat stáhta suodjalanguovlluin leat davvi johkaguoraid dulveniittut, Nuorta-Suoma boldojuvvon čuohpahatdállodoalu árbeduovdagat, Suolodatmeara álbmotmeahci hárvenaš niittut sihke šládjarikkis niitut ja giettit máttimus Suomas.
Dikšojuvvon árbebirrasat leat máŋggain álbmotmehciin, main daidda sáhttá oahpásmuvvat álkit. Álbmotmehciid lassin stáhta eatnamiin árbebiotohpat leat dávjá eará suodjalanguovlluin dahje suodjalandárkkuhussii skáhppojuvvon guovlluin eará guovlluin riikka. Árbebiotohpaid dikšot maiddái priváhta suodjalanguovlluin, oktiibuot jo sulaid 7 000 hektára.
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat oassálastá priváhta suodjalanguovlluid dikšuma organiseremii, plánemii ja álgoordnemii dárbbašettiin ovttas eanaoamasteaddjiin ja EBI-guovddážiin. Oktiibuot earálágan luonddusuodjalanguovlluin dikšojuvvojit goalmmádas oppa riikka dikšojuvvon árbebiotohpaviidodagas. Suodjalanguovlluid árbebiotohpaid dikšunviidodaga figgat fuopmášahtti láhkái lasihit lagašjagiin nu, ahte čujuhat dikšuma eandalii šládjariggamuš ja árvvoleamos čuozáhagaide.
Loga lasi Árbebiotohpaid dikšumis Meahciráđđehusas.