Meahciráđđehusa dálkkádatprográmma

Dálkkádatprográmma veahkeha min goahcat dálkkádatrievdama ja ráhkkanit dálkkádatprográmmain nuppástuvvi diliide sihke luonddus ja ekonomalaš ja sosiála doaibmabirrasii. Prográmma lea oassi min vásttolaš doaimmas

Lasihan stáhta lotnolasgeavahanvuvddiid čitnanjielu 10 proseanttain jagi 2035 rádjai

Meahcci čatná šaddadettiin čina. Stáhta vuovddit leat fuopmášahtti čitnanjiellu ja daid čitnavuorká šaddá. Stáhta eatnamiid muoraid njielu sturrodat vástida ráhpadis viđat oasi oppa Suoma šaddogárdegássabázahusain jagi 2018 ja stáhta eatnamiid ealli biomássa čitnavuorkká sturrodat lea sulaid viđádas Suoma biomássa čitnavuorkkás.

Guovddáš vuohkin čitnanjieluid dorvvasteamis ja šaddadeamis leat buorre vuvddiid ja luonddusuodjalanguovlofierpmádagaid dikšun, vihkkehallon ovddežiin dikšun ja plánema ain ovddideapmi. Doaimmain sihkkarastit, ahte vuovddit šaddet bures ja čatnet ain beaktileappot čitnadioksida ja buvttadit ođasmuvvo muorraávdnasa.

Dahkat bieggafámu buvttadeami máŋggageardásažžan stáhta eatnamiin

Leat leamašan fidnuovddideamen badjel logi proseantta jagi 2019 álggu rádjai Supmii huksejuvvon bieggafápmokapasiteahtas. Stáhta eatnamiidda leat huksemin 400 MW ođđa bieggafámu, man lassin ávkkástallat suvdilit lagaš áiggi 900 MW fidnoovddidanpotentiála ja ohcat oppa áigge ođđa bieggafápmodoibmii heivvolaš čuozáhagaid. Heivehat bieggafámu eanageavahandárbbuid oktii eará eanageavahanhámiiguin – dás mis lea stáhta eatnamiid hálddašeaddji oppalašovddasvástádus.

Stáhta eatnamiidda huksejuvvon bieggafápmu ja áššehasaide doaimmahuvvon energiijamuorra ja ávnnasmuora mielde čoggon energiija geahpedit energiijabuvttadeamis šaddan šaddogárdegássabázahusaid. Oassi ráddjojuvvon muoras seailu buvttaovddideami maŋŋá čitnavuorkán muorraráhkadusain ja eará guhkes áiggi buktagiin. Stáhta eatnamiin ožžojuvvon ođasmuvvi materiála ja energiija buvttadit earálágan árvogehtegiin dálkkádatávkkiid 3,3, miljon čitnadieoksidaekvivaleantatonna veardde.

Unnudat čitnajuolgeluoddamet

Meahciráđđehusa čitnajuolgeluodda, mii muitala man olu šaddogárdegássabázahusat šaddet iežamet doaimmas, lea sulaid 0.09 miljon čitnadieoksidaekvivaleantatonna. Ávnnasmuora rádjan ja fievrrideapmi dahket čitnajuolgeluottas čielgasit stuorámus oasi. Čuovvovažžan eanemus bázahusat šaddet doaimmahagaid ja luondduguovddážiid geavahan šleađggas ja liggemis ja bargoveaga mátkkošteamis.

Guovddáš doaimmat čitnajuolgeluoddamet unnudeapmin leat ETJ+ energiijabeaktilvuođavuogádaga atnuiváldin birasvuogádagamet oktavuhtii, oljju geavaheamis luohpamis giddodagaid liggemis jagi 2024 rádjai ja skáhppomiid, logistihka ja operašuvnnaid ovddideapmi.

Unnudat lassin mátkkošteamis šaddan čitnajuolgeluotta logiin proseanttain jagis go lasihat gáiddusčoahkkimiid ja ovttastahttit máŋggaid deaivvademiid seammá mátkái.

Geahpedat dálkkádatrievdama negatiivva váikkuhusaid luonddu máŋggahámatvuhtii

Luonddusuodjalanfierpmádaga ollislaš ja plánemii vuođđuduvvan dikšumiin dorvvastat ja buoridat guovlluid máŋggahámatvuođa sihke ovddidat daid áhpásmuhttin- ja eará suvdilis geavaheami árvvuid,

Lasihat fuopmášahtti vugiin aktiivvalaš luonddudiškuma ja hedjonan eallinbirrasiid ovddežiin dikšuma luonddusuodjalanguovlluin ja maiddái lotnolasgeavahanvuvddiid. Luonddusuodjalanguovlluin doaimmat laktásit eandalii birasministeriija HELMI-eallinbirasprográmma ollašuhttimii.

Lotnolasgeavahanvuvddiin dikšut jekkiid ovddežiin dálkkádatviisát ja váldit vuhtii maiddái fuođđo- ja guollešlájaid eallinbirasgáibádusaid.