LIFE-hankkeen keskeinen tarkoitus oli edistää liito-oravan suojelua konkreettisilla toimilla. Valmistelimme ja teimme erilaisia suojelutoimia taajamissa, talousmetsissä ja luonnonsuojelualueilla, sekä seurasimme niiden vaikutuksia.

Taajamat (A4, A5)

Espoon, Jyväskylän ja Kuopion kaupungeissa toimimme yhteensä 22 kohteella, joista neljä oli Natura 2000 -alueita. Seurasimme radiopannoitettujen liito-oravien käyttäytymistä Espoossa ja istutimme nuoria puita yhdistämään eristyneitä elinympäristömetsiköitä toisiinsa, sekä haavan taimia varmistamaan tulevaisuuden puustoa liito-oravalle. Lue raportti radiopantaseurannasta: Liito-oravien radioseuranta Tapiolan ja Mankkaan alueilla 2019–2020, tutkimusraportti (pdf 8,4 Mt, metsa.fi).

Espoossa, Jyväskylässä ja Kuopiossa tehtiin myös liito-oravakartoituksia jo toteutuneilla asemakaava-alueilla: Liito-oravakartoitukset toteutuneilla asemakaava-alueilla (pdf 7 Mt, metsa.fi).

Rakensimme ja veimme pönttöjä pesäpaikoiksi metsiin, joissa ei ole kolopuita ei tällä hetkellä. Lisäksi teimme suojelun ja virkistyskäytön yhdistäviä toimenpiteitä kaupunkien viheralueilla, jotta niillä viihtyisivät sekä liito-oravat että ihmiset.

Lisäksi hankkeessa on tuotettu Hyvien käytäntöjen opas (julkaisut.metsa.fi) liito-oravien suojelun ja maankäytön yhteensovittamiseksi kunnissa ja kaupungeissa. Hyvien käytäntöjen opasta varten tehtiin kaksi kyselytutkimusta:

• • Kysely kunnille ja ELY-keskuksille liito-oravan suojelun ja maankäytön yhteensovittamisesta (pdf 1,0 Mt)
  • Kyselytutkimus asukkaiden suhtautumisesta liito-oravaan Kuopiossa (1. osa, pdf 0,6 Mt)
  • Yhteenveto kaksiosaisesta kyselytutkimuksesta asukkaiden suhtautumiseen liito-oravaan ja kaupunkimetsien toimenpiteisiin Kuopiossa (pdf 2,2 Mt)

Luonnonvarakeskus toteutti Kuopion, Jyväskylän ja Espoon alueella osallistavan paikkatietokyselyn, jossa kerättiin tietoa asukkaille tärkeistä paikoista virkistyskäytön ja luontoarvojen kannalta. Tulokset on julkaistu karttoina, joista nähdään virkistyskäytön keskittymien sijainti taajamissa suhteessa tiedossa oleviin liito-oravalle sopiviin elinympäristöihin: Virkistyskäytön keskittymät Kuopiossa, Jyväskylässä ja Espoossa (pdf 8,9 Mt).

Talousmetsät (A6, A7)

Tässä osiossa toimivat Suomessa Suomen metsäkeskus, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen luonnonsuojeluliitto, MTK, VARELY ja Metsähallituksen Luontopalvelut. Virossa toimivat Keskkonaamet, Eesti Erametsaliit, Metsakorralduse Büroo ja Riigimetsa majandamise keskus.

Tavoitteena oli tuoda käytäntöön olemassa olevaa tietoa ja lainsäädäntöä siten, että liito-oravan tulevaisuus olisi turvattu. Teimme hankkeen puitteissa liito-oravakohteille metsäsuunnitelmia, jotka ottavat lajin hyvin huomioon: suunnitelmat koostettiin yhdessä ja myös alueellisten ELY-keskusten viranomaiset arvioivat ne. Osaa hankekohteista käytettiin liito-oravan huomioon ottavan metsänkäsittelyn koulutuksissa esimerkkeinä.

• Suomessa suunniteltiin 39 kohdetta, joista 28 yksityismailla ja 11 valtion mailla. Lisäksi Rekijokilaakson Natura 2000-alueelle tehtiin 20 liito-oravaystävällistä metsän toimenpidesuunnitelmaa yksityismaille. 
• Virossa suunniteltiin 33 kohdetta, joilla turvattiin liito-oravan elinympäristöverkostoja. Laajoilla kohteilla huomioitiin niin Natura 2000 -alueet, yksityisten maat kuin valtion metsät. Kaksi kohteista oli kulkuyhteyksiä.

Suomessa kohteiden suunnittelussa käytettiin ja kehitettiin osallistavan yhteissuunnittelun menetelmää. Yhteissuunnittelu tarkoittaa sitä, että hankekohteiden metsäsuunnitelmia arvioidaan yhteisesti hankekumppanien edustajien kanssa. Käytimme myös osallistavaan yhteissuunnitteluun rakennettua ohjelmistoa, joka auttaa monimutkaista päätöksentekoa havainnollistamalla ja jäsentämällä sitä. Yhteistyökumppaninamme toimi Inclus Oy (inclus.com).

Hankkeessa on julkaistu opas liito-oravan hyvään huomioimiseen talousmetsien käsittelyssä ja järjestetty koulutuksia metsäammattilaisille sekä maastossa että webinaareina. Löydät talousmetsiä koskevat julkaisut ja muut oppaat alasivulta Oppaat ja muut julkaisut, kohdasta Talousmetsät.