Kysymyksiä ja vastauksia: matkailuyritysten käyttökorvaukset ja sopimuskäytännöt

Yleistä sopimuksista

Keitä koskevat Metsähallituksen yhteistyösopimukset matkailuyritysten kanssa?

Metsähallitus (erityisesti Luontopalvelut) tekee matkailuyhteistyösopimuksia matkailuyritysten kanssa, jotka haluavat sitoutua kestävän matkailun periaatteisiin ja hyödyntää Metsähallituksen hallinnoimia suojelualueita, kuten kansallispuistoja ja retkeilyalueita, liiketoiminnassaan tai markkinoinnissaan.

Millaisia matkailuyrityksille sopivia sopimuksia Metsähallituksella on?

Yhteistyösopimuksia on kahta tyyppiä:

  1. Käyttöoikeudellinen matkailuyhteistyösopimus
    Mikäli yritys käyttää Metsähallituksen retkeilyrakenteita (merkittyjä reittejä, taukopaikkoja, käymälöitä, siltoja, laitureita ja tupia) maastossa, yrityksen tulee tehdä Metsähallituksen kanssa käyttöoikeudellinen yhteistyösopimus ja maksaa käyttökorvaus retkeilyrakenteiden käytöstä vuosittaisen käyttöarvion mukaan (ks. tarkemmin kohta Sopimuksen hinta ja maksaminen). Yritys sitoutuu noudattamaan Metsähallituksen kestävän matkailun periaatteita ja vastuullisen toiminnan toimintatapaohjetta. Käyttökorvauksen perusteena on valtion maksuperustelain (150/1992) 8. pykälän nojalla annettavat Metsähallitusta koskevat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asetukset.
  2. Viestinnällinen sopimus
    Yritys voi tehdä Metsähallituksen kanssa myös viestinnällisen sopimuksen. Jos yritys ei käytä Metsähallituksen retkeilyrakenteita, yritys maksaa kertaluonteisesti sopimuksen perusmaksun, mutta vuosittaista käyttökorvausta ei tarvitse maksaa. Yritys sitoutuu kuitenkin noudattamaan em. kestävän matkailun periaatteita ja vastuullisen toiminnan toimintatapaohjetta. Viestinnällinen matkailuyhteistyösopimus sopii esimerkiksi majoitus-, ravintola- tai kuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille.

Käyttökorvauksen suorittaa se, joka vie asiakkaat maastoon/kohteillemme. Esimerkiksi matkanjärjestäjä ei maksa käyttökorvausta, mikäli matkanjärjestäjä ei itse vie asiakkaita maastoon. Sen sijaan alihankkija, esim. ohjelmapalveluyritys, joka vie asiakkaat maastoon, maksaa käyttökorvauksen. Halutessaan matkanjärjestäjä voi tehdä viestinnällisen yhteistyösopimuksen Metsähallituksen kanssa.

Mitä kuuluu Metsähallituksen retkeilyrakenteisiin?

Metsähallituksen retkeilyrakenteita ovat merkityt reitit, tulipaikat, käymälät, kodat, laavut, sillat, laiturit, autio- ja päivätuvat päiväkäytössä sekä varaus- ja vuokratuvat erillisellä maksulla. Niitä on valtion mailla, kuten Luontopalvelujen hallinnoimilla suojelualueilla (esim. kansallispuistossa ja erämaa-alueilla) ja valtion monikäyttömetsissä.

Maksua käytetään reittien ja retkeilyrakenteiden ylläpitoon ja huoltoon. Hinta ei sisällä roskien poiskuljetusta, vaan sopimuksen mukaan yritysten tulee tuoda käyttämänsä jätteet ja roskat pois.

Mitä etuja sopimusyritys saa tehdessään matkailuyhteistyösopimuksen?

Sopimusyritys saa käyttöoikeuden niiden kansallispuistojen logoihin, joiden alueilla se toimii. Lisäksi yritys saa käyttöönsä viestinnällistä materiaalia (kuvia, digiaineistoa jne) ja mahdollisuuden hyödyntää kansallispuiston brändiä toiminnassaan. Yritys saa myös mahdollisuuden valmiiden kansallispuistojen logotuotteiden myyntiin.

Yritys saa perehdytyksen kestävän matkailun periaatteisiin ja suojelualueilla toimimiseen ja näkyvyyttä Metsähallituksen viestintäkanavissa.

Yhteistyösopimuksella yritys kuuluu Metsähallituksen Luontopalvelujen kumppaniverkostoon, ja pääsee yhdessä kehittämään kestävää matkailukäyttöä.

Sopimusyritys saa yrityksensä tuotteille näkyvyyden Metsähallituksen luontoon-palvelussa.

Käyttöoikeudellisen matkailuyhteistyösopimuksen haltija saa myös oikeuden käyttää liiketoiminnassaan Metsähallituksen retkeilyrakenteita.

Sopimusten hinta ja maksaminen

Minkä hintainen on yhteistyösopimus?

Käyttöoikeudellisen matkailuyhteistyösopimuksen hinta koostuu sopimuksen perusmaksusta koko sopimuskaudelta (100 € + alv 25,5 %) sekä vuosittaisesta käyttökorvauksesta alla olevan hintaporrastuksen mukaisesti.

Retkeilyrakenteiden käyttökorvaus on porrastettu arvioidun vuosittaisen asiakasmäärän mukaan. Vuosittainen käyttömäärä tulee arvioida tai laskea per henkilö per vuorokausi.

Maksukategoriat ovat:

  • 0-50 asiakasta/vuosi: Käyttökorvaus 60 euroa + alv 25,5 % / vuosi
  • 51–200 asiakasta/vuosi: Käyttökorvaus 240 euroa + alv 25,5 % / vuosi
  • 201–500 asiakasta/vuosi: Käyttökorvaus 600 euroa + alv 25,5 % / vuosi
  • 501–1000 asiakasta/vuosi: Käyttökorvaus 1130 euroa + alv 25,5 % / vuosi
  • 1001–2000 asiakasta/vuosi: Käyttökorvaus 2260 euroa + alv 25,5 % / vuosi
  • 2001–3000 asiakasta/vuosi: Käyttökorvaus 3750 euroa + alv 25,5 % / vuosi
  • Yli 3000 hlöä ylittäviltä määriltä hinta neuvotellaan erikseen.

Jos yritys vie Metsähallituksen kohteelle kertaluonteisesti ryhmän eikä vienti ei ole säännöllistä tai toistuvaa, tällöin yritys voi maksaa 75 € + alv suuruisen maksun eraluvat.fi-palveluun. Ryhmän enimmäiskoko on tällöin 50 henkilöä.

Suojelualueilla tai retkeilyalueilla toteutettavan huomattavan ja liiketoiminnallisen (yritys perii tapahtuma- tai osallistumismaksun) tapahtuman järjestäjän kanssa Metsähallitus tekee tapahtumasuostumuksen, jossa hinta on 1,25 euroa/hlö/päivä + alv 25,5 %. Lue lisää.

Miten sopimus ja käyttökorvaus maksetaan?

Metsähallitus lähettää laskun esisijaisesti verkkolaskuna ja toissijaisesti kirjepostina. Huom! Laskua ei lähetetä sähköpostilla.

  • Perusmaksu on kertaluonteinen ja se laskutetaan asiakkaalta noin kuukausi sopimuksen allekirjoituksen jälkeen.
  • Vuosittainen käyttökorvaus laskutetaan kerran vuodessa sopimuksessa sovittuna laskutusajankohtana. Suuremmat käyttökorvaukset voi maksaa myös erissä.
  • Vuosittainen käyttökorvaus näkyy sopimuksessa euromääräisenä summana, joka perustuu yrityksen antamaan ennakkoarvioon vuosittaisesta asiakasmäärästä.
  • Kertaluonteisen käytön maksaminen; mikäli yritystoiminta suojelualueella on kertaluontoista, ei yhteistyösopimusta ole mielekästä laatia. Tällöin yritys voi maksaa 75 € + alv 25,5 % suuruisen käyttökorvauksen eraluvat.fi-palveluun. Yritys sitoutuu silloinkin Metsähallituksen vastuullisuuden toimintatapaohjeeseen ja kestävän käytön periaatteisiin.

Sopimuksen muuttaminen

Toimintani laajenee uudelle alueelle. Miten saan uuden alueen lisättyä sopimukseeni ja mitä se maksaa?

Ilmoita alueen lisäystarpeesta sähköpostilla osoitteella matkailuyhteistyo@metsa.fi. Kohdealueiden lisäys sopimukseen tehdään muutosliitteellä, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Kohdealueiden lisäämisestä tai vähentämisestä ei peritä maksua. Toki yrittäjän tulee arvioida aiheutuuko uusista kohdealueista tarve korottaa vuotuista käyttökorvausluokkaa.

Minulla on viestinnällinen yhteistyösopimus. Nyt alan järjestää myös opastettuja retkiä. Voiko viestinnällisen sopimukseni päivittää käyttöoikeuden sisältäväksi sopimukseksi?

Mikäli yrityksellä on voimassa viestinnällinen yhteistyösopimus, se voidaan yrityksen pyynnöstä muuttaa käyttöoikeuden sisältäväksi sopimukseksi. Muutosta voi pyytää omalta sopimusvastuuhenkilöltä tai osoitteesta matkailuyhteistyo@metsa.fi. Muutos tehdään laatimalla uusi sopimus, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Muutoksesta ei peritä uutta sopimuksen perusmaksua, mutta uuteen käyttöoikeussopimukseen liittyy toki jatkossa vuotuisen käyttökorvauksen maksaminen yrittäjän ilmoittaman maksuluokan mukaisesti.

Haluamme muuttaa käyttökorvausluokkaa, koska asiakasmäärämme on arvioitua suurempi/pienempi. Miten toimimme?

Käyttökorvausluokan muutoksesta sovitaan muutosliitteellä, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Muutostarpeesta voi ilmoittaa oman sopimuksen vastuuhenkilölle tai osoitteeseen matkailuyhteistyo@metsa.fi. Sopimuksen muutosliitteen laatimisesta ei peritä maksua.

Muutokset tehdään pääsääntöisesti seuraavan vuoden sopimukseen. Tarvittaessa maksuluokan suurentamisesta voidaan laskuttaa erotus jo kuluvalta vuodelta. Maksuluokkaa pienennettäessä jo maksettuja maksuja ei kuitenkaan palauteta.

Yritysten esimerkkikysymyksiä eri tilanteista ja vastauksia niihin

Miksi käyttökorvaus pitää maksaa etukäteen eikä jälkikäteen?

Kun käyttömäärä on sovittu etukäteen, yritys voi keskittyä palvelemaan asiakkaitaan laskematta jokaisesta retkeilykohteessa käynyttä asiakasta vuoden aikana. Käytäntö on ketterä ja säästää yritysten aikaa ja vaivaa. Jos käyttömäärä muuttuu, sopimusta voidaan muuttaa (ks. edellä).

Maksammeko käyttökorvausta, jos liikumme sellaisessa kansallispuiston osassa tai muulla valtionmaiden kohteella, jossa emme hyödynnä retkeilyrakenteita kuten merkittyjä reittejä tai taukopaikkoja?

Käyttökorvaukselle ei ole perustetta silloin, kun yritys ei käytä Metsähallituksen ylläpidon alaista retkeilyrakenteita. Kansallispuisto tai muu valtion maa-alue ei itsessään ole käyttökorvauksen muodostumisen peruste, vaan tuotteessa pitää siis hyödyntää Metsähallituksen ylläpitämiä retkeilyrakenteita, joihin lukeutuvat myös merkityt reitit.

On kuitenkin huomattava, että kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden arvokasta luontoa ei saa vahingoittaa. Reitit ja muut rakenteet on tehty paitsi hyvän käyttökokemuksen takaamiseksi, myös luonnon suojelemiseksi. Pääsääntöisesti liikkumisen pitää tapahtua merkityillä reiteillä, erityisesti kun liikkujia on paljon (esim. ryhmät).

Yritysten on hyvä muistaa, että Metsähallitus on valtion budjettirahoituksella tehnyt retkeilyrakenteet paitsi luonnossa liikkujille yleensä, myös kestävää luontomatkailua toteuttavien yritysten käyttöön. Yrityksille tämä valtion tuottama palvelu ja siitä maksettava käyttökorvaus on edullinen tapa toteuttaa ja edistää omaa liiketoimintaansa ja lisätä asiakastyytyväisyyttä.

Yritys voi halutessaan tehdä näissä tapauksissa viestinnällisen sopimuksen.

Yrityksemme toimii kaikissa 41 kansallispuistossa; voidaanko sopimukseen merkitä kaikki 41 kansallispuistoa ja kaikki muut Suomen suojelualueet? Vai voiko lisätä uusia toiminta-alueita jälkeenpäin, jos aluksi nimeää vain muutaman suojelualueen?

Sopimus voi olla valtakunnallinen sopimus, mutta suosittelemme valitsemaan alueiksi ne, joissa tosiasiallisesti toimii. Alueen ilmoittaminen helpottaa huollosta vastaavia Metsähallituksessa varautumaan riittävällä huollolla. Tämä kaikki on asiakkaan eduksi. Yrityksen tiedot voivat olla näkyvissä ainoastaan niiden kohteiden yhteydessä, joissa yrittäjällä on säännöllistä toimintaa. Alueiden lisäämisestä on kerrottu kohdassa “Sopimuksen muuttaminen”.

Täytyykö tapahtumista maksaa käyttökorvausta?

Jos tapahtuman järjestämisessä käytetään hyväksi Metsähallituksen ylläpitämiä retkeilyrakenteita mukaan lukien reitit, ja tapahtumasta peritään pääsy- tai osallistumismaksu, on tapahtuman järjestäjä velvoitettu maksamaan tapahtuman osanottajamäärän mukainen asiakas- ja vuorokausikohtainen käyttökorvaus. Käyttökorvaus perustuu tapahtuman arvioituun asiakasmäärään. Asiakas- ja vuorokausikohtainen käyttökorvaus on 1,25 € + alv 25,5 %. Tapahtumien osalta Metsähallitus tekee yritykselle tai yhdistykselle maanhaltijan suostumuksen.

Lähtökohtaisesti tapahtumista pitää kuitenkin aina tehdä tapahtumailmoitus, jotta tapahtuma osataan suunnitella esim. luontoarvojen tai asiakasturvallisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos tapahtumaan osallistumisesta ei peritä maksua asiakkailta (esim. yritysten tekemät luontokasvatuksen ilmaiset retket), yrityksen ei tarvitse maksaa käyttökorvausta.

Yrityksellämme on yhteistyösopimus ja maksamme vuosittaista käyttökorvausta retkeilyrakenteiden käytöstä. Käytämme ohjelmapalvelutoimintaamme suosittua kotaa ohjattujen retkien taukopaikkana ja lounaskohteena. Kuitenkin kohteella on runsaasti myös omatoimiretkeilijöitä emmekä aina mahdu kohteelle, miten meidän tulisi toimia?

Yleisessä käytössä olevia taukopaikkoja ei voi yritys varata tai ”vallata” omaan käyttöönsä, vaan käyttö on sovitettava yhteen kaikkien käyttäjien kanssa – sopu sijaa antaa. Jos yritys haluaa varmistaa pääsyn taukopaikalle, tulee sen käyttää varattavaa kohdetta. Varattavia kohteita voi tarkastella eraluvat.fi-palvelusta ja luontoon.fi-palvelusta. Niitä voi myös tiedustella valtakunnallisesta asiakaspalvelusta: Yhteydenotto ja palaute (luontoon.fi).

Pitääkö kaupunkimaisista retkeilykohteista maksaa käyttökorvausta, esimerkiksi Aulangosta, jossa on reittejä, mutta ei käymälöitä tai taukopaikkoja?

Myös kaupunkimaisista tai muista kohteista maksetaan käyttökorvaus, kun käytetään merkittyjä reittejä.

Yrityksemme on varannut vuokra/varaustuvan ryhmällemme, pitääkö meidän maksaa vielä erillistä käyttökorvausta reittien käytöstä?

Mikäli yritys varaa asiakkaitaan varten maksullisen taukopaikan taikka majoituksen, ei siitä eikä mahdollisesta kohteeseen pääsemisen vaatimasta reitin käytöstä tarvitse vuokran lisäksi maksaa käyttökorvauksia.

Jos yritys käyttää kuitenkin vuoden aikana muita palvelurakenteita, yritys maksaa käyttökorvauksen maksukategorian mukaisesti, mutta poistaa kokonaisarviomäärästä asiakasmäärän, joka on ollut maksullisella taukopaikalla tai majoituksessa, esimerkiksi vuokratuvassa.

Muutos 1.1.2027 alkaen. Mikäli yritys varaa asiakkaitaan varten maksullisen taukopaikan, vuokratuvan tai varaustuvan ja käyttää sen lisäksi myös muita retkeilyrakenteita, kuten merkittyjä reittejä tai muita taukopaikkoja, tulee tästä muusta käytöstä maksaa käyttökorvaus. Mikäli toiminta on säännöllistä, tehdään matkailuyhteistyösopimus ja maksetaan vuotuinen käyttökorvaus. Mikäli toiminta on kertaluonteista, maksetaan käyttökorvaus eraluvat.fi-palvelussa.

Jos yrityksemme henkilökunta ja me yrittäjät itse käymme Metsähallituksen retkeilypaikalla omalla ajalla tai virkistyspäivän retkillä, pitääkö yrityksen maksaa siitä käyttökorvausta?

Retkeilyrakenteiden käyttökorvaus koskee niitä käyttökertoja, kun loppuasiakkailta on veloitettu osallistumismaksu eli esimerkiksi retki on maksullinen tai ylipäänsä se sisältyy majoitukseen tai kokonaispakettiin. Kyseisessä tapauksessa käyttökorvausta ei siis tarvitse maksaa.

Yrityksemme maksoi vuoden alussa käyttökorvausta vuosiarvion mukaisesti, mutta meillä ei ollut tänä vuonna asiakkaita kansallispuistossa. Saammeko käyttökorvauksen takaisin?

Sopimusehtojen mukaan maksua ei palauteta. Pienin käyttökorvaus 0–50 vuosittaisen asiakasmäärän mukaisesti on 60 euroa + alv vuodessa.

Maksoimme vuosiarvion mukaisesti käyttökorvausta 600 euroa. Arvioidusta määrästä toteutui puolet, koska taukopaikat olivat lähes aina täynnä emmekä mahtuneet sinne oman ryhmämme kanssa. Pyydämme rahojen palautusta, sillä jouduimme järjestämään kahvittelupaikan muualle (ei-Metsähallituksen maille).

Sopimusehtojen mukaisesti rahoja ei palauteta, mutta asiakasmäärää voidaan tarkastella seuraavalle kalenterivuodelle, jolle käyttökorvausluokkaa voidaan muuttaa.

Pitääkö maksaa käyttökorvausta laiturien käytöstä?

Mikäli yritys käyttää laituria vain asiakkaiden tuomiseen kohteelle, käyttö rinnastetaan esimerkiksi bussikuljetukseen kohteelle eikä käyttökorvausta tarvitse maksaa.

Jos sama yritys järjestää retkiä tai muuta retkeilyrakenteita hyödyntävää toimintaa kohteella, sen on maksettava käyttökorvaus.

Jos opastuksen tai muun toiminnan maastossa tuottaa toinen yritys, se maksaa käyttökorvauksen eikä veneyrittäjä.

Miten yritys osoittaa maastossa, että on maksanut vuosittaisen käyttökorvauksen?

Yrityksen oppaalla / ryhmän vetäjällä tulee olla kännykässä tai paperisena versiona kuva sopimuksen yläosasta, jossa näkyy yrityksen nimi ja sopimuksen voimassaoloaika. Näin hän voi pyydettäessä todistaa sopimuksen voimassaolon.

Palautetaanko meille maksamamme maksut, jos Metsähallitus purkaa taukopaikkoja tai muita retkeilyrakenteita, jonne olemme viemässä asiakkaitamme?

Mikäli yrityksen käyttämät Metsähallituksen retkeilyrakenteet eivät olisikaan enää Metsähallituksesta johtuvasta syystä käytettävissä, eikä korvaavaa kohdetta löydy, ennakkoon maksettu käyttökorvaus voidaan palauttaa sen asiakasmäärän osalta, johon toiminnan toteutumattomuus kohdistuu.

Muutoksista taukopaikkojen huollossa kerrotaan ennakoivasti metsa.fi-sivulla Retkeilypalvelujen priorisointi.

Haluaisimme rakentaa lähiretkeilyalueelle oman ohjelmapalvelujen tukikohdan, koska yleiset taukopaikat ovat yleensä täynnä omatoimiretkeilijöitä. Miten toimimme?

Lähtökohtaisesti suojelualueelle ei myönnetä lupia yritysten omille tukikohdille, vaan yritykset käyttävät olemassa olevia retkeilyrakenteita.

Jos suojelualueen, kuten kansallispuiston, vieressä on Metsähallituksen monikäyttömetsää tai muuta liiketoimintojen alueisiin kuuluvia alueita, lupaa tulee hakea Metsähallituksen Kiinteistökehitykseltä. Yritysten on helpointa täyttää metsa.fi-sivuilla oleva yhteydenottolomake (webropolsurveys.com) ja kertoa siinä tarkasti erityisesti kohde, rakennelman käyttötarkoitus ja käyttömäärä sekä liittää lomakkeelle kohteen sijaintikartta.

Oppilaitoksemme (ammattikorkeakoulu) järjestää erävaelluskursseja Lapissa, pitääkö oppilaitoksen tehdä matkailuyhteistyösopimus ja maksaa vuosittaista käyttökorvausta?

Oppilaitoksen, kurssikeskuksen tai muun koulutusta järjestävän organisaation järjestämät retket, kurssit ja muu opiskelukäyttö Metsähallituksen retkeilyrakenteilla luonnonsuojelualueilla ja monikäyttömetsissä eivät edellytä matkailuyhteistyösopimusta Metsähallituksen kanssa, jos kyseinen toiminta ei ole maksullista liiketoimintaa. 

Matkailuyhteistyösopimus on tarkoitettu matkailuyrityksille, jotka harjoittavat säännöllistä matkailuliiketoimintaa Metsähallituksen luonnonsuojelualueilla tai monikäyttömetsissä.

Metsähallituksen luonnonsuojelualueilla ja monikäyttömetsissä järjestettävistä yleisö- ja muista tapahtumista sekä suurten ryhmien leiriytymisestä on ilmoitettava Metsähallitukselle etukäteen. Tämä koskee myös oppilaitoksia. Lue lisää.

Yrityksemme järjestää moottorikelkkasafareita ja käyttää safareilla Metsähallituksen tulistelupaikkoja. Pitääkö meidän hakea safarisuostumuksen lisäksi matkailuyhteistyösopimus ja maksaa käyttökorvausta?

Kyllä, mikäli yritys käyttää Metsähallituksen retkeilyrakenteita liiketoiminnassaan, tulee yrityksen tehdä käyttöoikeudellinen matkailuyhteistyösopimus safarisuostumuksen lisäksi.

Palautteet Metsähallitukselle

Kuinka sopimusyrittäjä pääsee vaikuttamaan Metsähallituksen toimintaan, esimerkiksi kohteiden rakenteiden kuntoon, määrään tai investointeihin?

Yrittäjät voivat vaikuttaa osallistumalla erilaisiin yritystilaisuuksiin, antamalla yhteyshenkilölle kehittämisideoita, osallistumalla vuosittaisiin palautekyselyihin ja asiakastutkimuksiin.

Mistä löydän palautelomakkeen tai miten voin jättää palautteen Metsähallitukselle esimerkiksi retkeilykohteesta?

Palautelomake löytyy metsa.fi-sivustolta ja luontoon.fi-palvelusta.

Lisäksi voi antaa palautetta asiakastapaamisissa. Myös matkailuyhteistyön yhteyshenkilö ottaa mielellään vastaan palautteita ja kehittämisideoita.

Viestintä

Miten yrityksemme saa tiedot luontoon.fi-sivuille?

Luontoon.fi-palvelussa hyödynnetään Visit Finlandin DataHub -tuotetietokantaa sopimusyritysten palvelu- ja tuotetarjonnan esittelemiseksi. Yksityiskohtaiset ohjeet löydät tältä sivulta.

Yrityksemme toimii Vaarunvuorten luonnonsuojelualueella, jolla ei ole omaa logoa, kuten kansallispuistoilla ja valtion retkeilyalueilla. Miten me voimme hyödyntää yhteistyön näkyvyyttä kotisivuillamme?

Yritys voi kertoa asiasta kotisivuillaan esimerkiksi näin: ”Yrityksemme xxxx on solminut yhteistyösopimuksen Metsähallituksen kanssa, mikä oikeuttaa ohjaamaan retkiä Vaarunvuoren luonnonsuojelualueella”.

Mitä muuta viestinnällistä hyötyä saamme?

  • Metsähallituksen aineistopankissa on valikoima laadukkaita kuvia, joita yritykset saavat käyttöönsä.
  • Aineistopankissa on myös Retkietiketti-aineistoja yritysten käyttöön.
  • Sopimusyrittäjämme voivat tilata kansallispuistojen ja muiden kohteidemme logoilla varustettuja tuotteita omiksi myyntituotteikseen.
  • Voimme tuoda sosiaalisen median kanavissamme esille yritysyhteistyötä kestävän luontomatkailun hyväksi.

Metsähallitus otti käyttöön maksullisen pysäköinnin kokeilun esimerkiksi Riisitunturilla, missä yritykseni toimii. Joudunko maksamaan käyttökorvauksen lisäksi nyt myös pysäköintimaksun?

Metsähallituksen Luontopalvelut on käynnistänyt maksullisen pysäköinnin pilotin Riisitunturin kansallispuiston pysäköintipaikkojen lisäksi Urho Kekkosen kansallispuistossa, Kiilopäällä, Korouoman rotkolaaksolla, Kolin kansallispuistossa ja Sipoonkorven kansallispuistossa. Pilotti kestää kevääseen 2027 asti. Pilotin aikana Luontopalvelujen matkailuyhteistyöyritysten oma henkilöstö voi pysäköidä maksutta työtehtävissä. Metsähallitukselta lähetetään sopimuksen teon yhteydessä tarkemmat ohjeet. Lue tiedote 26.8.2026.

Miksi yrittäjien pitää maksaa käyttökorvaus retkeilyrakenteiden käytöstä, vaikka se on kaikille muille ilmaista?

Retkeilyrakenteet ovat pääsääntöisesti kaikkien käytettävissä maksutta virkistyskäyttöön. Kun rakenteita hyödynnetään osana maksullista liiketoimintaa, kyse ei kuitenkaan ole pelkästä virkistyskäytöstä vaan yritykselle luovutettavasta käyttöoikeudesta valtion ylläpitämään retkeilyrakenteisiin. Valtion maksuperustelain (150/1992) 8. pykälän nojalla annettavat Metsähallitusta koskevat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asetukset määrittävät, että retkeilyn retkeilyrakenteiden käyttö yritystoiminnassa on maksullinen suorite.

Opastan kansallispuistossa usein koululais- ja päiväkotiryhmiä. Pitääkö näistäkin ryhmistä maksaa käyttökorvausta?

Koululais- ja päiväkotiryhmistä ei tarvitse maksaa käyttökorvausta.

Lisätietoa: